Seuraa meitä facebookissa: suomi365

tiistai 18. helmikuuta 2020

Pyhän lähteen vesi virkistää raikkaudellaan


Somerojan uhrilähde, Salo
N 6710208, E 285197

Pyhän veden äärellä. 

Halikon Sampaassa, nykyisen Salon kaupungissa, on kristallinkirkasta ja parantavaa vettä harjun uumenista pulppuava pyhälähde - Somerojan lähde. Vetensä lähde saa läheisestä Kivikujannummesta. Paikallisten kertoman mukaan lähteen pohjassa on aikanaan ollut myös kiehuvia kohtia eli pisteitä, joissa purkautuva vesi saa pohjan hiekan vellomaan levottomasti. Tänä päivänä lähteen pohjalla ei kiehuntaa enää näy mutta laskuojan voimakas virtaus kertoo lähteen runsaasta antoisuudesta.

Pienestä lähdelammesta virtaa yllättävän vuolas puro. 

Paikasta kerrotun kansantarinan mukaan lähteessä elää kaloja, joita sanottiin kultakaloiksi. Vanhalla tarinalla on mahdollisesti totuuspohjaa, sillä lähteen laskuojassa on saattanut aikanaan elää etelässä harvinaiseksi käyneitä purotaimenia. 



Somerojan lähde tunnetaan muinaisena pyhänä ja parantavana lähteenä. Lähteen ympärillä uskotaan olleen pakanallinen pyhälehto eli hiisi, jonka pyhimmät elementit olivat lähde ja sen vieressä oleva suuri uhrikivi.



Lähteen veden kerrotaan olevan erityisen tehokas apu silmä, iho ja mahasairauksiin. Lähteen silmälle tuli uhrataan rahaa tai hopeaa, jonka jälkeen oli oikeus ottaa vettä lääkkeeksi tai kylpeä sairaudet pois lähteessä.



Lähteelle johtava polku alkaa osoitteesta Salaistentie 964, Salo. Pysäköintipaikalta on noin 300 metrin matka lähteelle, helppokulkuista polkua pitkin.

maanantai 17. helmikuuta 2020

Ahvenanmaan mystinen metsäkirkko




Djupviksgrottan, Geta
N 6717442, E 105486

Kohde on mukana keväällä ilmestyvässä teoksessa Luolaseikkailu

Ahvenanmaalle tyypillisestä punaisesta graniitista muodostuneen jyrkänteen alaosassa avautuu kiehtovan ja kutsuvan näköinen suuaukko. Lumoavan aukon takana luola laajenee suureksi ja selkeäksi huoneeksi. Tila on kaunis, kiehtovien muotojen kirjoma kammio, jossa mahtuu hyvin tutkimaan luolan ihmeitä. Seisomakorkeutta kammiossa on pidemmällekin seikkailijalle.
Kammion lattialla on useampiakin istumakiviä, jotka saattavat liittyä paikan käyttöhistoriaan - kerrotaan, että luolassa on järjestetty jumalanpalveluksia, jonka vuoksi sitä kutsutaan myös nimellä Djupvikskyrkan. 



Luolan sijaitsee mahtavissa maisemissa ja se on suomalaiseksi luolaksi suuri, joten paikka nousee koko maamme mittapuulla luolien kärkikastiin. Myös luolan eliömaailma on kiehtova. Luolan hämystä saattaa löytää erityisesti luolissa viihtyvän, suuren luola-aukkohämähäkin. Djupviksgrottan on ensimmäisiä paikkoja maassamme, josta näitä suuria hämähäkkejä on löydetty. Suojaisassa tilassa viihtyvät myös lepakot ja muut luolia suosivat otukset.



Kalliokiipeilijät ovat paikalla tuttu näky, sillä alue on eräs koko maamme parhaita ja suosituimpia boulderointikohteita. Luolalle johtaa helppokulkuinen ja maastoon merkattu polku, joka alkaa ravintola Soltunan pihasta, ositteesta Getabergsvägen 16, Geta.