Seuraa meitä facebookissa: suomi365

maanantai 26. elokuuta 2013

Pirttimäen kirkko, Peniö (Salo)


Pirttimäen kirkko, Perniö
Monta uutta luolapaikkaa on tullut koluttua kaksi vuotta sitten ilmestyneen Seikkailijan retkiopas Varsinais-suomen luoliin - kirjan julkaisun jälkeen. Osa on tullut vinkkien kautta, osa on löytynyt maastonmuotojen tai nimistön ansiosta kovalla, työllä – jotkut ihan vain tuurilla. Löytötavasta riippumatta, ei yksikään paikka ole tehnyt niin suurta säväystä kuin tämä Perniön noitien muinainen kirkkosali, Pirttimäen kirkko. Täälläkin luolalla kävin jo toukokuussa 2011, ajattelin säästää kohteen julkistamisen uudistettuun painokseen, mutta koska siihen menee vielä muutamia vuosia, on aika tarjoilla tämä paikka seikkailun janoiselle yleisölle.

Luola on sijaintinsa ja ulkomuotonsa vuoksi erityisen kirkkomainen
Mäen nimi viittaa jo luolan olemassa oloon, maastonmuodot tukevat asiaa. Kansanperinnetiedot vahvistavat epäilyn, Perniön Pirttimäessä tulisi olevan luola, jonka voimakkailta hiisiltä ovat alueen tietäjät muinoin hakeneet viisautta ja voimia. Lähellä on eräs vuori, jonka laella ovat noidat kokoontuneet vielä 1800-luvun loppupuolella – miksei siis tässäkin kallioisessa pyhätössä.

Pirttimäne kirkko on läpikuljettava, siitä huolimatta tila on luolamaisen hämyinen ja tunnelmallinen
Kallio on jylhää ja maisemat silmiä hiveleviä. Rosoisen jyrkänteen kyljessä pilkottaa musta-aukko – sisäänkäynti kaikkein pyhimpään. Terävät kivet kohoavat kohti taivaita, sijainti on maaginen ja ulkonäkö harvinaisen kirkkomainen. Kuin kristillisen kirkon torni tai muinainen obeliski kohoaa paasi kohti taivaiden herraa kuin kilpailen kärkisijasta puiden latvustojen kanssa.    

Uhrilahja luolan hengille vai metsästysporukan suorittaman teurastuksen jäänteet? Niin tai näin, kallo sai kunniapaikan luolan seinämältä.
Luolan suuaukon tuntumassa lepää valkoinen pääkallio, liekö uhripaikka vielä voimissaan? Mahdollisesti, tosin epäilen kallojen olevan peräisin aivan luolan tuntumassa olevalta metsästäjien parakilta. Mutta kuka tietää, vaikka tänäkin päivänä metsien miehet antaisivat lahjuksen Pirttimäen hengille. Katson sopivaksi nostaa pääkallon aitiopaikalle luolan seinämälle.

Kammio on tilava, Suomalaiseksi luolaksi jopa suuri
Luola on tilava ja paikan henki edelleen kirkkomainen. Suuri kivenjärkäle jakaa tilan kahteen osaan, ikään kuin kahteen kerrokseen. Luola on läpikuljettava ja puolivaloisa, tunnelma on harras. Tosin luola muotonsa ja syntytapansa vuoksi vaikuttaa epävakaalta, itse en kovin paljon kammiossa rymyäisi – enkä suosittele sitä muillekaan.

Paikka on mykistävä. Luolan aluetta ympäröivät jyrkänteet muodostavat hyvin massiivisen ja näyttävän maisemakokonaisuuden. Jyrkänteen juurelle vyöryneessä kivikossa, suuren luolan alapuolella on myös muita tutkimisen arvoisia onkaloita. Hauras ja tänä päivänä harvoin käytetty paikka, jonka rauhaa ja pyhyyttä on syytä kunnioittaa mikäli tämän Perniöläisen metsäkirkon henkienpalveluksiin suuntaa.   

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Mätikän luolamaalaus ja muita Varsinais-suomen kalliomaalaus kohteita


Arkeologi Timo Miettinen tutkimassa Mätikän luolamaalausta
Alkuviikolla sain hyvin ainutlaatuisen tilaisuuden, minulla oli suuri kunnia päästä Suomen pätevimmän kalliotaiteen tuntijan seurassa tutkimaan Varsinais-suomen kalliotaidepaikkoja. Tärkeimpänä kohteena löytämäni Mätikän luolan luolamaalaus. Kun puhutaan Suomalaisista kalliomaalauksista, ei varmasti arkeologi Timo Miettistä pätevämpää asiantuntijaa löydy. Hän on uransa aikana mm. kirjoittanut aiheesta kirjoja ja löytänyt yli 25 kalliomaalausta, mikä on enemmän kuin kellään muulla suomalaisella.

Professori Reijo E. Heinonen ja arkeologi Timo Miettinen Mätikän luolan suuaukolla.
Mätikän luolan luolamaalaus on herättänyt löytämisensä jälkeen hyvin suurta kiinnostusta, paikalla ovat vierailleet mm. Turkulainen kalliotaiteentuntija ja valokuvaaja Ismo Luukkonen, arkeologit Kaisa Lehtonen (Turun museokeskus) ja Teija Tiitinen (Museoviraston hoitoyksikkö) sekä tänä vuonna luolamaalauksista opaskirjan julkaisseet Tuija Wetterstrand ja Jukka Parkkinen ja muita omien alojensa ammattilaisia. Arvovaltaisten vieraiden määrä puhuu omaa kieltään Mätikän muinaisesta suuruudesta.

Mätikän luolan luolamaalaus - Resentti vai aito viesti tuhansien vuosien takaa?
Myös arkeologi Miettinen oli hyvin vaikuttunut Mätikän luolamaalauksesta. Ainoa ongelma on alusta asti ollut maalauksen ajoittaminen. Maalaus on ihmisen tekemä, siitä ei ole epäilystäkään – vaan kysymys on ikä. Onko maalaus tehty vuonna 1982, vuonna 1877 vai 6000 vuotta sitten? Kalliomaalauksia ajoitetaan pääasiassa merenpinnan vaihtelujen mukaan, tätä menetelmää ei voida Mätikän luolan maalaukseen soveltaa. Millä maalauksen ikä voitaisiin määritellä? Ei välttämättä millään, ehkä luotettavin ajoitus olisi jos viereisin tilan isäntä sanoisi piirtäneensä sen itse pikkupoikana 30 vuotta sitten – tällaista käännettä ei tietenkään kukaan toivo.  

Kokeneita silmiä, tunnettuja ammattilaisia, erieneviä mielipiteitä ja vaihtelevia näkemyksiä – kaikesta huolimatta Mätikänvuoren kallioinen temppeli kätkee salaisuutensa, ehkä ikuisesti.   

Kämmenen kuva kalliossa Särkisalon Ulkoluodolla. Väri on oikea ja maalaus haastavassa paikassa, kiehtovin kallioalueen maalauksista, joista suurin osa muutaman vuosikymmenen takaa - resentiltä vaikuttaa tämäkin.
Saman päivän aikana tutkimme myös kalliomaalauksia Naantalin Virvelahdessa ja Särkisalon Ulkoluodolla – paikat huokuvat muinaisuutta, maalaukset eivät niinkään.

Timo Miettinen tutkimassa erästä maalausta Särsisalon Ulkoluodolla. Kiehtova maalaus ja komea sijainti suuren siirtolohkareen kyljessä. Vaan pieni yksityiskohta paljastaa maalauksen iän välitömästi - maali on kiven kyljessä kasvavan jäkälän päällä.

Kalliotaidetta Naantalin Virvelahdessa. Hieno paikka ja maalauskin silmää miellyttävä - ikää ei näilläkään ole kuin muutama vuosikymmen.

Miettinen ja Heinonen tutkimassa Virvelahden maalausta.



Pyhät kuvat kalliossa
Timo Miettinen, Heikki Willamo - LUE ARVIO

Pyhiä merkkejä kivessä
Timo Miettinen & Juha Pentikäinen

 Pyhiä kuvia kivessä - Helsingin yliopiston uskontotieteen professorin, samanismin tutkija Juha Pentikäisen ja Suomen 84 kalliomaalauksesta 25 löytäneen arkeologi Timo Miettisen kiehtova teos avaa uusia näkökulmia Suomen vanhimman kuvakielen merkkeihin.