Seuraa meitä facebookissa: suomi365

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Ruhankirkko, Vehmaa

”Kirkko” on hyvin yleinen nimitys erilaisille lohkareluolille ja lohkarekasoille, joskus kirkko nimentakaa löytyy myös korkea tai muuten kummallinen kallioalue. Joka tapauksessa, aina jos karttaan on merkattu luonnonnähtävyydeksi kohde, jonka nimessä esiintyy sana ”kirkko” on kohde mielenkiintoinen ja käymisen arvoinen.


Vehmaalta, Uhlun graniitti louhoksen takaa löytyy pienestä metsäkaistaleesta tällainen louhikko: Ruhankirkko. Lähdin kohteelle etsimään luolaa, mutta luolan määritelmiä tämä lohkarekohde ei täyttänyt. Vastassa oli kuitenkin upea ja rauhallinen graniitti paaseista muodostunut ”sokkelo”


Suurimmat järkäleet ovat korkeudeltaan n. 5 metrisiä ja muutenkin massiivisia, toisiinsa nojautuvien lohkareiden väliin on muodostunut alikuljettavia käytäviä, ”portteja”. Lohkareiden väliin muodostunut ”sokkelo” on mukava kulkea läpi, myös sokkeloon on muodostunut pieni sisäänkäynti kiven järkäleen kiilauduttua käytävän kattoon.


Kirkko nimelle en ole löytänyt mitään selitystä, joten en tiedä liittyykö siihen jotain historiallista vai onko se vain kohteelle annettu nimi. Massiivisuudessaan ja näyttävyydessään Ruhankirkko sopisi kyllä hyvin jonkinlaiseksi pakanalliseksi kulttipaikaksi, ja miksi ei kristillisiinkin menoihin. Ehdottomasti käymisen arvoinen kohde!

Ruhankirkolle ei johda polkua eikä sitä ole merkattu maastoon milläänlailla, joissakin maastokartoissa on kohteen nimi. Kohteelle löytää koordinaateilla:
60´39´44.3"
21´44´19.9"

Pirunvuoren hiidenkirnu, Halikko


Halikon Vartsalasta (Salo) löytyy yksi Suomen suur-kirnuista. Halkaisijaltaan 3 – 4 metrinen ja Syvyydeltään 7 – 8 metrinen hiidenkirnu on hiljentävä ilmestys. Kirnu löytyy Pirunvuoren Itärinteeltä, mutta alueelle johtaa hyvin merkattu pieni metsäauto tie ja itse kirnullekin selkeä ja helppokulkuinen polku. Auton parkkialueelta kirnulle on matkaa vain 250 metriä, tosin johonkin aikaan vuodesta tie voi olla hyvin huonokuntoinen.


Kirnu sijaitsee kauniilla paikalla jyrkän kallion mäen reunalla, kirnun tyhjennyksessä on ollut melkoinen homma, kirnun tilavuus on valtava. Alla oleva rinne on täynnä kirnun sisältä kaivettua kiviainesta. Kirnu on aidattu turvallisuus syistä, montun pohjalle johtaa puiset tikkaat joita jokainen saa käyttää oman rohkeuden mukaan. Tähän aikaan vuodesta (huhtikuun puoliväli) kirnun pohjalla makaava vesi oli vielä paksussa jäässä joten kirnun syvyyden ja muotojen tarkempi tutkiminen ei ollut vielä mahdollista.


Parkkialueen toiselta puolelta alkaa heti metsään astuessa laaja Hiidentarha (Pirunpelto) kiviröykkiöalue, tämä pelto ei sekavuudestaan ja kasvillisuuden määrästä johtuen ole näyttävimpien joukossa, mutta laajuudessaan kuitenkin hyvin mielenkiintoinen tuttavuus.


Pirunvuoren hiidenkirnu löytyy joistakin GT tiekartoista ja maastokartasta koordinaatein
60´20´31.9” 22´59´00.2”

tiistai 13. huhtikuuta 2010

Mannuistenvuoren hiidenkirnu, Mynämäki

Mannuistenvuoren pohjoisrinteeltä löytyy legendaariseksi muodostunut hiidenkirnu. Turkulainen hiidenkirnu tutkija Keijo Parkkunen löysi, tyhjensi ja merkkasi reitin kirnulle vuonna 2008. Maanomistaja ei kuitenkaan tästä kohteesta innostunut ja teki asiasta jutun. Parkkunen tuomittiin sakkoihin jotka hän periaatesyistä jätti maksamatta ja näin voimassa olevien lakien ja asetusten varjossa sakko muutettiin ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi. Elämme siis 2000-luvun Suomessa, ja 82-vuotias mies tuomitaan vankeusrangaistukseen kiinnostuksesta hiidenkirnuihin.

Koska tiedon levittämisestä ja opettamisesta on tullut rikollista? Kuka tuot esiin uusia luontokohteita ja tietoa niiden sijainnista, jollei valveutuneet kansalaiset? Eikö Parkkuselle olisi pitänyt antaa ennemminkin jonkinlainen palkinto hyvästä työstä, kahdestakin syystä. Nyt meillä on Vakka-suomessa uusi upea luonnonnähtävyys ja motivoiva tarina ihmiselle oma-aloitteisuudesta, moniko tämän päivän 80-vuotiasta vanhuksista on kykenevä tyhjentämään omin käsin hiidenkirnun keskellä metsää, kun ei siihen tunnu kykenevän edes tämän päin nuoret.


Niin tai näin, maanomistajan ja Parkkusen välisen kiistan saama mediahuomio varmisti sen että Parkkunen voitti, kohun ansiosta tämä kirnu on usean ihmisen tietoisuudessa!

Parkkusen kirnu on monipuolinen ja kaunis Hiidenkirnu. Perinteisestä pyöreästä syvästä kattilasta poiketen tämä kirnu on toiselta reunaltaan avoin ja kirnua pääsee tutkimaan myös sisältä käsin. Noin 3 metriä syvä ja halkaisijaltaan 1,5 metrinen aukko on upea luonnonnähtävyys!


”Ruskeassa nahkasalkussaan Parkkusella on mukanaan luettavaa, hiidenkirnuista kertovaa kirjallisuutta. Intohimostaan hän ei aio luopua koskaan.” TS 3.4.2009 Parkkunen matkalla vankilaan


Hiidenkirnu löytyy kartasta koordinaatein
N60´36´06.1" E21´55´14.8"


Mannuistenvuoren yli 55 metrin korkeuteen nousevalta huipulta on upeat maisemat ympäröiville kulttuurimaisemille.


Vuoren korkeimalla kohdalla lepää historiallinen muistomerkki, maatumispisteessä oleva vanha kolmiomittaustorni.


Vuoren etelänrinteellä on mielenkiintoinen vaakarakoillun synnyttämä luola tai pikemminkin onkalo. Sisäänkäynti on ahdas eikä suuri ole luolakaan, pituutta on noin 8 metriä, leveyttä 2 metriä ja korkeutta max. 50 cm. Älkää jääkö jumiin!

Tietoa Parkkusen hiidenkirnuteorioista ja tutkimustuloksista kirjassa: Sadanvuoden harhaaskelPositiisvista vastarintaa ja kunnon miehenmallia nykyajan pojille:
http://www.parkkunen.com/

tiistai 6. huhtikuuta 2010

Pronssikautinen hautaraunio, Kaarina (Ravattula)

Aivan Auranjoen rannassa, Kaarinan Ravattulassa kohoaa korkeuksiin vahvan puuston peittämä Kieterinmäki. Melko loivarinteinen mäki on kokonaisuutena mukavaa ja kaunista retkeily maastoa, paksuja sammalmattoja, hyvin vanhoja ja suurikasvuisia puita, valtavia muurahaiskekoja, puroja ja muuta kaunista.

Mäen huipun silokalliolta löytyy mielenkiintoisia merkkejä historian alkuajoilta. Kukkulan korkeimalla kohdalla kohoaa melko vaatimaton kivistä ladottu pronssikautinen hautaraunio. Röykkiön koko on noin 8 x 8 metriä ja korkeus arviolta noin 0,5 metriä ympäröivästä kalliosta.


Röykkiön vieressä on joskus ollut ilmeisesti kohteesta kertova opastaulu mutta sekin on jo siirtynyt muinaismuisto asteelle, röykkiölle johtaa alhaalta ”maastoon merkattu” polku, tosin tähänkään ei välttämättä ole luottamista.


Kaiken kaikkiaan mäki on kaunis ja röykkiön huonokuntoisuudesta huolimatta sijainti on loistelias ja kohde mielenkiintoinen tutkimuskohde. Röykkiön joidenkin kivien kyljissä näkyy syviä hiottuja uurteita, ovatko nämä niitä mystisiä miekanhiontakiviä?



Kietermäki: 60°28'38.7" 22°21'24.3"

Komosen kuppikivi, Turku (Halinen)

Suomen synnyin muistoja

Orikedon teollisuus alueen takana, lähellä Topinojan kaatopaikan liittymää peltojen keskellä pienessä peltosaarekkeen reunassa sijaitsee merkittävä jälki muinaisista ajoista. Komosen kuppikivi, pellonreunasta maasta ulospitävään pyöreään kallion pintaan on aikoina ammoisina kaiverrettu nykyisten tietojen mukaan 69 uhrikuppia.


Kuppien valmistus tapaa ei tunneta, eikä useista teorioista huolimatta myöskään kuppien syvällisempää merkitystä. Uskotaan että kupit ovat olleet uhri paikkoja, kuppeihin olisi siis jätetty esim. viljaa uhrilahjaksi. Toisten uskomusten mukaan niihin liittyy parantavia taikavoimia tai että ne ovat vainajien muistoksi kaiverrettuja muistomerkkejä… Jokainen voi valita kuoppia tutkiessaan mieleisentä teorian tai kehittää oman, olen törmännyt myös teoriaan jonka mukaan kuppikivien pallot olisivat muinaista kirjoitusta.

Näitä kohteita tutkiessa pitää uskaltaa käyttää mielikuvitusta ja eläytyä menneisiin aikoihin., muuten pienestä kallion nokasta, jossa on muutama hassu ”kulumaa” muistuttava kolo ei välttämättä saa mitään irti.


Komosen kuppikivi: 60°28'30.7" 22°19'56.0"