Heikolan korpikirnu, Marttila

Marttilankorven eräreitistön varrella maastoon markattu pyöreä hiidenkirnu, pienen silokallion rinteellä. Kirnun halkaisia n. 0,5 metriä ja syvyys n. 0,4 m Kirnun pohja kulunut erittäin sileäksi ja kirnu on tasaisen pyöreä koko matkaltaan.




Ennen kirnua polun varressa suuri sisäänpäin kaartuva "aaltokuvio" kallion kyljessä. Korkeus n 3 metriä ja pituus yli 5 metriä. Kallioilla paljon kulutuksen jälkiä, joten melko varmasti alueelta mahdollista löytää lisää hiidenkirnuja.

KATSO KOHTEEN SIJAINTI: KARTTA

Pihlajamäen hiidenkirnut, Helsinki

Lainatut tekstit: http://www.pihlajamaki.info/
Kuvat: Tuomo Kesäläinen

Pihlajamäessä, keskellä Helsinkiä, sijaitsevat Suomen vanhimmat hiidenkirnut Aarnipata ja Rauninmalja. Toisin kuin muut Suomen tunnetut hiidenkirnut, ne ovat vanhempia kuin viimeisin jäätiköitymiskausi eli yli 50 000-vuotiaita, mahdollisesti jopa yli 100 000-vuotiaita. Siksi ne ovat ainutlaatuisia Suomessa ja koko Skandinaviassa.


Aarnipata, suurin halkaisija on 6,9 metriä, suurin syvyys 8,45 metriä.


Rauninmalja, halkaisija on 1,6 ja syvyys 3,2 metriä.

Molemmat Pihlajamäen hiidenkirnut ovat siirtäneet jopa teitä. Niiden löytyminen perättäisinä vuosina 1993 ja 1994 sekoitti viereisen Rapakiventien alikulkuluiskan rakentamisen kahdesti. Kirnujen erikoisuutta lisää se, että ne molemmat löysi Pihlajamäkeä 1960-luvulla suunnitellut arkkitehti Sulo Savolainen, juuri ennen kirnujen räjäyttämistä taivaan tuuliin.

Kirnut löytyvät keskeltä Pihlajamäen keskusta, Rapakiventien varressa. Hyvät pysäköinti paikat autolle löytyy tien toiselta puolelta, Pihlajamäen koulun vierestä.



Lue lisätietoa hiidenkirnuista ja mielenkiintoinen kertomus kirnujen löytö hetkistä ja käänteitä: Pihlajanmäki

KATSO KOHTEEN SIJAINTI: KARTTA

Mannuistenvuoren hiidenkirnu, Mynämäki

Mannuistenvuoren rinteeltä löytyy legendaariseksi muodostunut hiidenkirnu. Turkulainen hiidenkirnu tutkija Keijo Parkkunen löysi, tyhjensi ja merkkasi reitin kirnulle vuonna 2008. Maanomistaja ei kuitenkaan tästä kohteesta innostunut ja teki asiasta jutun. Parkkunen tuomittiin sakkoihin jotka hän periaatesyistä jätti maksamatta ja näin voimassa olevien lakien ja asetusten varjossa sakko muutettiin ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi.

Koska tiedon levittämisestä ja opettamisesta on tullut rikollista? Kuka tuot esiin uusia luontokohteita ja tietoa niiden sijainnista, jollei valveutuneet kansalaiset? Eikö Parkkuselle olisi pitänyt antaa ennemminkin jonkinlainen palkinto hyvästä työstä, kahdestakin syystä. Nyt meillä on Vakka-suomessa uusi upea luonnonnähtävyys ja motivoiva tarina ihmiselle oma-aloitteisuudesta, moniko muu tämän päivän 80-vuotiasta vanhuksista on kykenevä tyhjentämään omin käsin hiidenkirnun keskellä metsää, kun ei siihen tunnu kykenevän edes tämän päin nuoret.



Niin tai näin, maanomistajan ja Parkkusen välisen kiistan saama mediahuomio varmisti sen että Parkkunen voitti, kohun ansiosta tämä kirnu on usean ihmisen tietoisuudessa! Parkkusen kirnu on monipuolinen ja kaunis Hiidenkirnu. Perinteisestä pyöreästä syvästä kattilasta poiketen tämä kirnu on toiselta reunaltaan avoin ja kirnua pääsee tutkimaan myös sisältä käsin. Noin 3 metriä syvä ja halkaisijaltaan 1,5 metrinen aukko on upea luonnonnähtävyys!



KATSO KOHTEEN SIJAINTI: KARTTA

Männikön kulho, Uusikaupunki

Uudenkaupungin Varhelassa, Männikön tilan tienvarressa pienellä kalliosaarekkeella keskellä tilan viljelysmaita sijaitsee pieni hiidenkirnu. Rapakivikalliolle syntyneen kirnun mitat ovat leveys 0,6 m ja syvyys n. 0,4 m. Kirnu on alkanut vahvasti rapautua, seinämistä irtoaa rapsuttelemalla soraa ja rapaumasora peittää kirnun pohjaa.





KATSO KOHTEEN SIJAINTI: KARTTA

Sillilän kirnutörmä, Lieto

Liedon Sillilässä, Savijoen varella olevalla pienellä kiillegneissisilokalliolla on melko laaja hiidenkirnu esiintymä. Paljaana olevasta kalliosta löytyy ainakin 13 eri kokoista ja mallista hiidenkirnua tai sellaisen aihiota. Suurin kirnu on syvyydeltään ja leveydeltään n. 0,7 m, pienimmät aihiot ovat vain muutaman sentin syvyisiä. Osa pitkulaisia hiidenrännejä.





KATSO KOHTEEN SIJAINTI: KARTTA

Satopään malja, Tarvasjoki

Tarvasjoen Liedonperällä, lähellä Liedon rajaa sijaitsee pinen silokallion laella pyöreä, noin 0.5 m levyinen maljamainen hiidenkirnu. Maljan syvyys on vain 0.4 m, säännöllisen muotoinen matala kirnu on syntynyt kiillegneissiin.



KATSO KOHTEEN SIJAINTI: KARTTA

Nervanderin kirnu, Uusikaupunki

Tämä jättikirnun raunio löytyy Uudestakaupungista, Nervanderinpuistosta, Käätyjärven ja Ruokolanjärven välistä. Kirnu löytyy kävelytien varressa olevan silokallion reunalta, kirnusta on jäljellä enää puolikas ja jäljellä olevan osan seinämätkin lohkeilevat. Tämä hiidenkirnu tunnetaan myös nimellä ”jättiläisen keinutuoli” mikäli se olisi ehjä, olisi näky komea, kirnun syvyys on 3 metriä ja leveys 3,5 metriä.



KATSO KOHTEEN SIJAINTI: KARTTA

Mustapata, Rusko

Kullavuorella, lähellä Raision ja Ruskon rajaa sijaitsee rauhoitettu, pieni hiidenkirnu: Mustapata. Hiidenkirnu löytyy keskeltä luontopolkua, edustalta silokallio alueelta. Itse kirnu ei ole kovin näyttävä, leveys 0.9 m ja syvyys n. 1 m. Kirnun seinämät ovat rosoiset ja muoto epämääräinen.

Luontopolun varrelta löytyy hiidenkirnun lisäksi näkötorni ja Litorinakautinen muinaisranta. Kallioilla on paljon myös muita luonnon kulutuksen merkkejä, joten ei ole mahdoton ajatus että alueelta löytyisi useampiakin hiidenkirnuja.



KATSO KOHTEEN SIJAINTI: KARTTA

Mältin hiidenkirnu, Uusikaupunki

Mältin kirnun puolikas on hieno muisto paikalla muinoin sijainneesta suurkirnusta, tämänhetkisessä kunnossaan se ei kovinkaan näyttävä ole. Jäljellä olevan osan mitat syvyys 4 metriä ja leveys 3 metriä, nostaisivat sen suurten hiidenkirnujen luokkaan mutta puolikkaana ja rehevöityneenä se ei huipulle nouse.

Kirnun muodot antavat viitteitä siitä, että aikoinaan suuren kirnun pohjalla on ollut pienempi kirnu. Koska kirnu on puolikas on alkuperäisen mallin arvioiminen pelkkää arvailua. Komea luonnonmuistomerkki kuitenkin on kyseessä.



KATSO KOHTEEN SIJAINTI: KARTTA

Tapion amme, Uusikaupunki

Laitilan ja Uudenkaupungin rajan tuntumassa, Varhelassa sijaitsee erikoinen, aivan kylpyammeen muotoinen ja kokoinen hiidenkirnu. Pituudeltaan Tapion amme on 1,3 m, leveydeltään 0,8 m ja syvyydeltään n. 0.7 m. Kirnu on syntynyt laakealle ja tasaiselle rapakivipaljastumalle.

Kirnua ympäröivä metsä on täynnä rumia mutta kiehtovia kuluneita rapakivilohkareita, tooreja.





KATSO KOHTEEN SIJAINTI: KARTTA

Paddaisten padat, Sauvo

Sauvon kirkonkylän länsipuolella, Paddaisten Kattilamäeltä löytyy kaksi komeaa hiidenkirnua. Suurempi kirnu on leveydeltään n. 1,5 ja syvyydeltään n. 1,2 m muodoltaan suurempi kirnu on soikea, loivareunainen. Pienemmän kirnun leveys ja syvyys ovat n. 1 metrin, kirnu on jyrkkäreunainen ja melko tasaisen pyöreä. Kallion kivilaji on graniitti.

Aivan pienemmän kirnun vieressä on hyvin hahmotettavissa jyrkkäreunainen ja pyöreä muoto. Hyvin todennäköisesti tässä on toinen vastaavanlainen kirnu, syvyys ja muu koko selviäisi vain tyhjentämällä kirnu.




Toisen kirnun vieressä on ilmiselvä hiidenkirnun yläosa.

KATSO KOHTEEN SIJAINTI: KARTTA

Pirunsilmät, Yläne

Yläneen Pyhäjärven rannan tuntumassa, Kattilakallion laelta löytyy rapakivikallionlta 2 pientä mutta näyttävää hiidenkirnua. Suuremman kirnun leveys 0,8metriä ja syvyys 0.5 metriä viereinen kirnun on hieman pienempi. Kirnujen seinämät ovat hieman rapautuneet ja rosoiset.





KATSO KOHTEEN SIJAINTI: KARTTA

Karstun linnavuori, Lohja

Lohja Kastusta, Lohjanjärven rannalta, aivan Karstunlahden kärjestö löytyy todella kaunis Linnavuori. Koko linnavuoren järven puoleinen rinne muodostuu lähes pystysuorasta, paikoin jopa 20 metriä korkeasta jyrkänteestä. Mäen laelta on kaunis näkymä Lohjanjärvelle. Linnavuori löytyy aivan tien numero 1070 varrelta, Kartsun kylästä.


Vuoren pystysuoria seinämiä on lähes mahdoton kiivetä ja ne herättävät massiivisuudellaan suurta kunnioitusta!


Vuoren laelta aukeaa lähes hurmiotilan aiheuttava maisema Karstunlahdelle.


Vuoren rinteillä viettävät ansaittua lepoaan lukuisat maisemaa kaunistavat kelovanhukset. "Kuiskaan nimeäs kuin muinaista loitsua..."


Vuoren järvenpuoleisen jyrkänteen juurelta löytyy massiivisia luoononvoimien merkkejä. Seinämmä on selvästi erotettavissa suuri hiidenkirnun osa, halkaisjaltaan näin mahtava kirnu voisi hyvin olla 10 - 15 metriä syvä. Onko tämä vain muinoin haljenneen kirnun jäänne vai kätkeekö paksu maakerros sisäänsä taas yhden Suomalaisen suurkirnun, se selviäisi vain kaivamalla... (aikaisemmin blogissa esitellyt Talvian hiidenkirnut sijaitsevat vain muutaman kilometrin päässä tästä kohteeesta!)


Lohjanjärven ympäristö on tunnettu Suomen luonnonssa merkillisitä luolista, muutaman kilometrin päässä linnavuoresta löytyy Suome suurin kalkkikiviluola: Torholan luola. Alueelta löytyy myös paljon muita luolia.

Mannuistenvuoren hiidenkirnu

Varsinaissuomen kaunein hiidenkirnu


Olen aikaisemmin blogissa jo esitellyt Mannusitenvuoren legendaarisen hiidekirnun alueineen. Tuolloin vierailin kirnulla kuitenkin niinaikaisin keväällä, että monttu oli vielä paksussa jäässä, joten suuri osa kirnun hohdokkuudesta jäi kokematta. Nyt pääsin vierailemaan kohteella sulanmaan aikaan ja mukana kulki tietysti ympäri ja äyskäri kirnun tarkempaa tutkimista varten.

Mannuisten kirnu on lähes koko toiselta kyljeltään avoin joten se on helppo äyskäröidä tyhjäksi vedestä ja tämä seikka mahdollistaa myös tavallista paremmin tutustumisen kirnun muotoihin, jotka ko. kohteella oavtkin vertaansa vailla.

Veden täyttämänä kirnu näyttää jo kummalliselta, verrattuna useisiin muihin suomen kirnuihin. Se on hyvin muodokas. Todelliset muodot kuitenkin odottavat vesirajan alapuolella. Kirnu on kuin suuri kotilo, kiveen uurtuneet "rännit" kulkevat kirnun reunoilla päättyen toisessa reunassa upeaan syvennykseen. Näin kauniisti muotoutunutta kalliot saa kyllä etsiä pitkään. Sanilla kuvailleminen on melko turhauttavaa näin upean kohteen osalta joten katsokaa ja tutkikaa itse. Ja mikäli mahdollista käykää henkilökohtaisesti hämmästelemässä tätä todellista luonnonihmettä!!






Kirnun pohjan kulunutta kalliota koritaa kauniit kuviot, upeiden muotojen joukossa kimmeltää suuria, sormenpää kokoisia punaisia kiteitä. Upea, upea kohde!!



Menkää ja hämmästykää! Kysessä on todellinen Luonnon ihme! Muistakaa ottaa ämpäri mukaan, kirnu täyttyy uudelleen kiusallisen nopeasti. Tänään kun menet niin pääset vielä helpolla!

Gorges du point du Diable, Ranska

Luolamies maailmalla

Tämä upea rotko sijaitsee Route des Grandes Alpes maisematien varrella reitin pohjoisosissa. Vapaasti suomennettuna: Pirunsillan rotko tai ehkä Suomalaisittain yksinkertaistettuna vain, Pirunkuru. Kapea ja hämärä luola laskeutuu ensimmäiselle näköalatasanteelle. Rotkon seinämillä erottaa useita toinen toistaan upeampia hiidenkirnuja ja kallioon hioutuneita uurteita ja muotoja. Kapea silta kulkee rotkon seinämällä, tunnelma on upea ja mystinen.


Vaikka kohde on nykyisin turistirysä, on näin myyttisen ja tunnelmallisen rotkon henkeä vaikea pilata. Rotkoon päästetään onneksi vain pieni ryhmä kerrallaan joten vastenmielistä ruuhkaa ei pääse muodostumaan.


Näyttävin hiidenkirnu ryhmä on seinämällä portaittain kohoava kirnu rykelmä. Alkuperäinen kävelyreitti kulki kirnujen läpi, kuvassa hahmottaa vielä vanhat kallioon louhitut portaat.


Kirnujen seinämiin on hioutunut erittäin mielenkiintoisia muotoja!


Rotkon tunnelma on mykistävä, aurinko luo säteitään yläpuolella kasvavien puidenoksien läpi, kirkas vesi virtaa 20 metriä alempana. Tunteen joka kohteen ensimmäisellä löytäjällä on ollut, on vaikea kuvitella.

Aarnipata ja Rauninmalja, Pihlajamäki, Hellsinki

Pihlajamäessä, keskellä Helsinkiä, sijaitsevat Suomen vanhimmat hiidenkirnut Aarnipata ja Rauninmalja. Toisin kuin muut Suomen tunnetut hiidenkirnut, ne ovat vanhempia kuin viimeisin jäätiköitymiskausi eli yli 50 000-vuotiaita, mahdollisesti jopa yli 100 000-vuotiaita. Siksi ne ovat ainutlaatuisia Suomessa ja koko Skandinaviassa.


Aarnipata, suurin halkaisija on 6,9 metriä, suurin syvyys 8,45 metriä.

Rauninmalja, halkaisija on 1,6 ja syvyys 3,2 metriä.

Molemmat Pihlajamäen hiidenkirnut ovat siirtäneet jopa teitä. Niiden löytyminen perättäisinä vuosina 1993 ja 1994 sekoitti viereisen Rapakiventien alikulkuluiskan rakentamisen kahdesti. Kirnujen erikoisuutta lisää se, että ne molemmat löysi Pihlajamäkeä 1960-luvulla suunnitellut arkkitehti Sulo Savolainen, juuri ennen kirnujen räjäyttämistä taivaan tuuliin.

Kirnut löytyvät keskeltä Pihlajamäen keskusta, Rapakiventien varressa. Hyvät pysäköinti paikat autolle löytyy tien toiselta puolelta, Pihlajamäen koulun vierestä.

Lue lisätietoa hiidenkirnuista ja mielenkiintoinen kertomus kirnujen löytö hetkistä ja käänteitä: Pihlajanmäki

Talvian Hiidenkirnut, Lohja

Talvian hiidenkirnu Lohjalla kuuluu myös lajissaan Suomen näyttävimpien joukkoon, leveys kolme metriä ja syvyyttäkin mittauskohdasta riippuen viisi metriä. Pohjan muodoiltaan upea ja avara kirnu on hieno nähtävyys.


Vielä vesi on suhteellisen kirkasta ja pohja liejuton, mutta näyttävyys alkaa hiljalleen peittyä luonnonvoimien alle joten puhdistus on pian taas paikallaan. Hiidenkirnujen suurin ongelma onkin vesi ja pohjalle kertyvä lieju. Toki kalliossa oleva syvä, mustan veden täyttämä ”kaivokin” on hiljentävä näky mutta kyllä hiidenkirnujen suurimman viehätyksen oivaltaa vasta kun niitä pääsee tarkastelemaan puhdistettuina!

"Pääkirnun" alapuolelta löytyy vaatimaton, vajaan puolen metrin levyinen ja muutaman kymmenen sentin syvyinen pikku-kirnu.

Talvian hiidenkirnut on merkattu asiallisesti maastoon ja kirnulle johtaa hyvä polku. Lohjalta ajetaan tietä nro. 1070 kohti Karstua ja Sammattia. Noin 6 kilometrin jälkeen erkanee päätiestä Taipelan tietä, Taipelantietä ajetaan hieman reilu kilometri kunnes oikealle erkanee Hiidenkirnuntie, tästä risteyksestä on opasteet perille asti (joltain osin hieman haalentuneet ja epäselvät joten ole tarkkana!)

Koordinaatit kohteelle: 60´17´49.6" - 23´58´52.9"