Vårdkasbergetin luolat, Särkisalo

Suuri kotka liitää äänettömästi puiden latvojen yli. Raikas
merituuli puhaltaa rauhoittavasti. Laskeva aurinko
värjää vuoren seinämät punaisen sävyillä, ja joka puolella
aukeaa silmänkantamattomiin kaunein mahdollinen
saaristomaisema. S uurten lohkareiden keskelle yksinäisyyteen
vetäytyneenä voi kokea, kuinka muinainen henki
näyttäytyy kulkijalle.



Vårdkasbergetin rinteille on muodostunut laaja luolasto,
joka on kirjan kohteista ehdottomasti kiehtovimpia.
Kivisten käytävien seinämiä koristavat punaisella maalatut
viikinkilaivat ja ihmishahmot. K uviot ovat melko tuoreita,
mutta ne lisäävät kuitenkin mukavasti tunnelmaa.




Ympäröivä luonto tuo mieleen intiaanien pyhät paikat;
erinomainen ympäristö näynhakumatkoille ja syvään sisäiseen
etsintään.



Useiden isojen luolien, kivenjärkäleiden ja maisemien
lisäksi vuoren rinteeltä löytyy suuri Pirunpelto, kiviröykkiöalue.
N iemenkärjessä ei ole asutusta, joten myös meren
rannassa voi seikkailla vapaasti. Vårdkasbergetin luonnon
ihmeisiin tutustumiseen kuluu helposti koko päivä.

KARTTA

Ryjävaha, Mynämäki

Ryjävaha on suuri osiin hajonnut siirtolohkare. Lohkareen halkeamiin ja repeämiin on syntynyt erikokoisia luolia ja tunneleita. Pisimmät luolat kulkevat lähes koko lohkareen läpi. Suurimman lohkareen korkeus on yli 10 metriä. Luolat on pahasti roskattu.



3 kilometriä Mynämäen keskustan jälkeen kun jatketaan 8 tietä pohjoiseen saavutaan levähdysalueelle, Ryjävahan lohkare ja luolat löytyvät pellon reunassa olevan ladon takaa, kohde näkyy kasitielle KARTTA

Luolakallio, Yläne

Kauniilla paikalla ja hyvin hoidetun patikointipolun varrella
sijaitseva Luolakallio on vertaansa vailla oleva luontokohde.
Tämä valtava lippaluola poikkeaa täysin muista
kirjan kohteista. Useita metrejä leveä ja syvä istumakorkea
luola tuo mieleen lastenohjelmien kuvaukset entisaikojen
ihmisasumuksista. Luolakallio on osa sekä Kuhankuonon retkeilyreitistöä
että Pirunkirkon patikka -nimistä vaellusreittiä



Pirunkirkon patikka -vaellusreitin alkuna
on S oikeroisten parkkipaikka Raasiin johtavan
tien varressa. N oin yhdeksän kilometriä
Y läneen keskustasta Mynämäen
suuntaan kääntyy vasemmalle tie, jossa
on opasteet ”Raasi” ja ”Raasinpurontie”.
Sokeroisten parkkipaikka tulee vastaan 2,7
kilometrin jälkeen. Parkkipaikalta Luolakalliolle
on noin viiden kilometrin vaellus
melko haastavassa mutta kauniissa maastossa.
Matkan varrella on nuotiopaikkoja
ja laavu. Metsäautoteitä pitkin pääsee
myös lähelle luolaa. Tiet on merkitty maastokarttaan.
http://www.kuhankuono.fi

Kallavuoren luolat, Mynämäki

Vanhan tarinan mukaan Mynämäen kirkon ehtoollispikari on varastettu Kallavuoren luolissa asuvalta Kaisa nimiseltä haltijalta.



Kallavuoren rinteiden alla vallitsee vihreä hiljaisuus. Kasvillisuus on hyvin rehevää, kivikkoja peittävät paksut sammalmättäät. Lahoavat puunrungot nojaavat kunnioitusta herättäviin lohkareisiin. Vuoren rinteestä irronneet mahtavat järkäleet ovat hajonneet tuhansiksi paloiksi jyrkänteiden juurelle. Kivien koloissa majailee supikoiria. Luolia ympäröivä luonto on sadunomainen.



Vuoren rinteiltä löytyy rakoluolia, järkäleiden alle muodostuneita lohkareluolia sekä huipun tuntumasta muutamia kallion repeämiin syntyneitä onkaloita. Tutkittavaa riittää tuntikausiksi, kun jokaisen suuremman kiven ja lohkareen takaa tuntuu löytyvän luolan määritelmät täyttäviä koloja ja käytäviä. Varsinainen suurempi pääluola alueelta puuttuu, mutta pienemmistä yksityiskohdista muotoutuu kuitenkin kiehtova kokonaisuus.



Huipulta aukeaa kaunis maisema ympäröiville viljelysmaille. Paljaalla kalliolla on mukava hengähtää raskaan luolissa ryömimisen lomassa. Kallavuoren maasto on melko vaikeakulkuista. Jyrkät, yli kymmenen metriset, sammaleen peittämät kallioseinämät voivat olla sateella hengenvaarallisia. Tällä kohteella seikkaillessa on noudatettava erittäin suurta varovaisuutta.



Valtatietä 8 Turusta päin tultaessa käännytään vasemmalle Kärryisten risteyksestä, jota ajetaan n. 4,7 kilometriä kunnes jyrkästi takavasemmalle kääntyy hiekkatie Kallantie. Kallantietä ajetaan n. 1 km kunnes tien vasemmalla puolella alkaa näkyä korkeita jyrkänteitä ja suuria lohkareita. Ensimmäiset luolat löytyvät aivan tien vieressä lojuvista lohkareista ja niitä löytyy tasaiseen tahtiin edetessä metsään kohti vuoren rinteitä ja huippuja.

KARTTA

Taipaleen luola, Masku

Tilava ja selkeä suuaukko piileskelee melko huomaamattomasti tuuhean kasvillisiuuden seassa.



Taipaleen luola on melko suuri. Läpikuljettava tunneli. Seisomakorkuista tilaa on useita metrejä. Luolan keskellä on kapea kohta. Terävät kiven järkäleet jakavat luolan kahtia. Toinen puoli on ahtaampi



Taipaleen luola sijaitsee poikkeuksellisessa paikassa. Pienen peltosaarekkeen päässä. Mikään ei viittaa siihen että puiden katveessa olisi luola, mutta siellä se on. Luolan näkee vasta kun seisoo aivan suuaukon vieressä.

KARTTA

Ilmusmäen luolat, Salo

Ilmusmäen huipun tuntumasta löytyy komea luola. Seisomakorkuista tilaa on useita metrejä. Luolan perältä johtaa kapea käytävä viereiseen matalaan rakoluolaan. Ilmusmäen luolaa ovat aikanaan käyttäneet noidat ja tietäjät voimanhakupaikkanaan.

Katso: FiFi:n kuvaraportti Ilmusmäen luolilta



Komean ja myyttisen suuaukon takana ovat asuneet viisaat Hiidet, joiden pyhää tietoa noidat ovat uhrilahjoin hakeneet.



Ilmusmäen rinteiltä löytyy "pääluola" lisäksi muitakin pienempiä luolia. Komein, suuren siirtolohkareen alle muodostunut tilava "huone"



Ilmusmäen korkeimmalla paikalla kohoaa näyttävä muinainen hautaröykki. Paikka on ollut ja on edelleen pyhä.

KARTTA

Warkkakellar, Perniö

Punaisena hohtavien graniittikallioiden välistä löytyy pieni, melko ahdas suuaukko. Sisällä luola laajenee huonemaiseksi tilaksi johon mahtuu oleskelemaan noin 5 henkilöä. Luolassa on aikoinaan asunut varkaita. Myös läheisten kylien asukkaat ovat piilotelleet vainoajia luolan maastossa, piileskelijät kalastivat ravintonsa vieresiestä Kärmejärvestä.

KARTTA

Kalliokirkko, Askainen

Kirkko on hyvin yleinen nimitys erilaisille lohkareluolille
ja -kasoille. Joskus kirkko-nimen takaa löytyy myös korkea
tai muuten kummallinen kallioalue. Useinkaan näiden
kohteiden historiaa ei tunneta. Tuntuu kuin se olisi
tahallisesti hävitetty. Tämä tosiseikka viittaa siihen, että
näillä luonnon monumenteilla on ollut muinaissuomalaisten
keskuudessa hyvin merkittävä, pyhä tarkoitus.

”Älkää hävittäkö pakanoiden tapoja, vaan antakaa niille
uusi merkitys.” Onhan suuri osa kristinuskon pyhätöistä
rakennettu muinaisten uhrilehtojen ja muiden pyhien
paikkojen päälle.

Sampaanvuoren Kalliokirkko on kalliosta irronneiden
graniittijärkäleiden väliin muodostunut lohkareluola. K irkon
alta, toisen suuren järkäleen välistä, löytyy pienempi
ja luolamaisempi onkalo. Kalliokirkko on äkkiä tutkittu, ja
luolatunnelma jää melko vähäiseksi.



Pääkohteen vaatimattomuudesta huolimatta aluetta
ei voi vähätellä. Maisemallisesti tämä luola sijaitsee kauneimmalla
mahdollisella paikalla. Vuoren huipulla kohoaa
upeat merimaisemat tarjoava näkötorni. Polun varrelta
löytyy myös tasaisen pyöreä, pieni hiidenkirnu.

Reitti on helppokulkuinen ja selkeästi maastoon merkattu. Viihtyisä
silokalliolla kulkeva polku päättyy Kaukoisenjärven
rantaan, jossa on hyvä antaa luonnon hiljaisuuden
rauhoittaa mieltä.

KARTTA

Pimikellar, Uusikaupunki

Pienen, kauniin suuaukonm takan aukeaa suuri luola. Luolan pimennoissa on piilekelty vainoaikoina.



Luolan suuaukon ympäristö on kaunista ja lohkareista, hämmentävän vihreää ja mystistä...



Pärkänvuoren seinämät ovat erittäin massiiviset ja jyrkät. Rinteillä kulkee kiipeilyreittejä.

KARTTA

Hautvuoren luolat, Laitila

Paksut sammalmatot verhoilevat jylhiä lohkareikkoja, kivien päällä kasvaa tuuheita saniaispuskaita. Aluetta hallitsee taianomainen vihreys. Hautvuori on tunnettu tietäjien ja shamaanien käyttämänä voimapaikkana. Tämän värähtelyn aistii alueella yhä. Istu kalliolle, upota mielesi hiljaisuuteen ja odota kärsivällisesti vastausta. Älä pelästy, jos tunnet tuntemattoman läsnäolon, kerrotaan, että alueella kummittelevat yhä entisaikaiset henget.



Hautvuoren luolastot kuuluvat Varsinais-Suomen suurimpiin ja näyttävimpiin. Alueelta löytyy kolme merkittävän kokoista luolaa ja kymmeniä pienempiä onkaloita. Muutamien luolien lattiaa peittää n. 60 cm paksu simpukankuorista koostuva soramaa, muistona muinaisen Litorinameren aalloista. Linnankellariksi nimetystä luolasta on löydetty arkeologisissa kaivauksissa pronssikautista keramiikkaa. Viereinen Kirkelinnan linnavuori on myös tutustumisen arvoinen paikka, vaikkei sieltä mittavaa luolastoa löydykään.



Valtatieltä 8, noin 4 km ennen Laitilan keskustaa käännytään Kusniin, tätä tietä ajetaan n. 1 km, jonka jälkeen vasemmalle kääntyy risteys Pirttikylä – Hautvuori. Tätä tietä n. 500 metriä ajamalla saavut Hautvuoren risteykseen, risteyksen kallioilla on tilaa autolle. Luolille tästä on muutaman sadan metrin kävely maastoon merkattua, helppokulkuista polkua pitkin.

KARTTA

Taka-Paltan luola, Masku

Maskun Taka-Paltan linnavuoresta, vesitorninmäen rinteeltä löytyy kotoisa pikkuluola. Pienen suuaukon jälkeen onkalo laajenee huonemaiseksi tilaksi, johon mahtuu kerralla 3–4 henkilöä. Kukkulan jyrkkäreunaisilta rinteiltä löytyy myös pienempiä rako ja lippaluolia. Metsäalue ei ole kovin suuri, luolien ohi kulkeva polku päättyy pian läheiselle asuinalueelle.

KARTTA

Kirja-arvostelut Luonto plus! ohjelmassa

Seikkailijan retkiopas Varsinais-Suomen luoliin ja Kivissä on kartta teokset päätyivät Turku TV:n Luonto plus ohjelmaan katso pätkä täältä:
http://www.tstv.fi/?v=1.2&id=748841

Tilaa kirja alla olevasta linkistä:

SEIKKAILIJAN RETKIOPAS VARSINAIS-SUOMEN LUOLIIN

KIVISSÄ ON KARTTA

Kirja-arvostelu Hermeetikossa

Tietokirjailija ja Hermeetikko-lehden päätoimittaja Jukka Nieminen tutustui kirjaan Seikkailijan retkiopas Varsinais-Suomen luoliin. Mitä taipumaton mystikko piti teoksesta, lue osoitteessa: http://www.hermeetikko.com/15/index.php?option=com_content&view=article&id=190:kirja-arvostelu-seikkailijan-retkiopas-varsinais-suomen-luoliin-&catid=44:paeaekirjoitukset&Itemid=115

Sivulla pääset tutustumaan myös Hermeetikon maailmaan, jossa kaikki ei olekaan niin kuin sinulle on väitetty! Sivujen kautta voit tilata myös Nimisen tuoreimman teoksen: Muinaissuomalaisten kadonnut kuningaskunta

Sika-Kyöstin luola, Nousiainen

Sika-Kyöstin legenda

Kuvat Nousiaisten Sika-Kyöstin luolalta, tekstit lainattu Wikipediasta!



"Nimi ja tarinoita

Lääninkanslian asiakirjoissa liikanimi Sika-Kyösti esiintyy ensimmäisen kerran 1832. Liikanimen Sika-Kyösti (myös muun muassa "Sika-Kyöstä") Kustaa Nummelin sai kansantarinoissa ensinnäkin siksi, että hänen uskottiin kykenevän muuttamaan itsensä siaksi, jolloin hän on ollut silmänkääntäjän roolissa. Toisen version mukaan Nummelin oli pakomatkallaan piiloutunut erään teurastajan Turkuun kuljettamaan sikakuormaan. Piiloutuminen tapahtui siten, että Sika-Kyösti veti ylleen teurastetun sian nahan ja röhki sikana kuljetushäkissä muiden sikojen joukossa. Todennäköisimmin Sika-Kyösti sai liikanimensä varastettuaan sianpuolikkaan tai sikoja. Todellisuudessa hän ei kuitenkaan varastanut sikoja vaan neljä hevosta.

Tarinaperinteen keskuksia ovat Turun ja Salon seudut. Tarinoiden tunnetuin hahmo on kuoleva sankari, sitten veijari ja noita. Kuolevan sankarin hahmo esiintyy yleisimmin niissä tarinatoisinnoissa, joissa nimismies ampuu Sika-Kyöstin joko hopea- tai lyijyluodilla.

Veijari-hahmo toteutuu muiden muassa tavarantasaajasta kertovissa tarinoissa. Robin Hood -hahmona Sika-Kyösti jakaa rikkailta ottamaansa omaisuutta köyhille. Todellisuudessa Kustaa Nummelin palkitsikin aina hyvin ne, jotka antoivat hänelle ruokaa ja majoituksen eli hyysäsivät häntä. Naiset ja lapset olivat Sika-Kyöstin erityissuojelussa. Useissa tarinoissa hän lahjoittaa viimeisen lehmänsä velan takia myyneen torpan emännälle uuden lehmän hinnan. Tavallisesti Sika-Kyöstiä ei tunnisteta, ja hän päättää kohtaamisen tokaisemalla: minä olen juuri se pelätty Sika-Kyösti. Tässä kuvastuu Sika-Kyöstin maine toisaalta pelättynä ja toisaalta ihailtuna hahmona.

Noita-tarinoissa yliluonnollisia kykyjä omaava Sika-Kyösti on liitossa pirun kanssa ja hänet saattoi tappaa vain hopeisella luodilla. Kertomusten rationaalinen selitys haavoittumattomuudelle on nahkainen tai rautainen panssari, joka suojasi luoteja vastaan.

Harvinaisin hahmo on murhamies ja vähiten tunnettu tarina-aihelma on Sika-Kyöstiin liitetty syntymättömien lasten surmaanminen ja syönti.

Sika-Kyöstin kallio ja hauta

Nummelinin kuolinpaikalle Raisiossa hakattiin kallioon risti ja vuosiluku 1836 sekä nimikirjaimet S.G. (Svin-Gösta) ja todennäköisesti myöhemmin virheellinen päivämäärä 29.5. Lasten kerrotaan pelänneen tuota paikkaa. Kuolinkallion ohitus antoi aiheen kertoa Sika-Kyöstin kuolemasta ja muita tarinoita. Kallioon liittyy vielä ainoa Sika-Kyöstistä kertova kansanlaulu, jonka mukaan hän oli "varkaiden kuningas". Kalliokirjoitus muistutti raisiolaisia ja ohikulkijoita legendaarisen mestarivarkaan kuolemasta aina vuoteen 1960, jolloin TVH räjäytti kalliota uutta moottoritietä rakentaessaan.

Sika-Kyöstin luolat

Varsinais-Suomessa on kaikkiaan kolme Sika-Kyöstin nimellä tunnettua luolaa.

Hänen syntymäkotinsa lähellä Nousiaisten Hyrkön kylässä on kivenlohkareista muodostunut luola, jonka pohjalla näkyy makuusija. Paikallisen perinteen mukaan Sika-Kyösti on oleillut siellä. Luolan koon perusteella se on ollut mahdollista, sillä sisään mahtuu noin viisi ihmistä. KARTTA



Halikossa, kirkon viereisellä Kärävuorella on toinen Sika-Kyöstin luola, joka sijaitsee vaikeakulkuisella jyrkänteellä, suuren lohkareen alla.

Maskussa on kerrottu Mätikän luolassa majailleen rosvoja, joista kuuluisin lienee Sika-Kyösti."

Tekstit: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sika-Ky%C3%B6sti



Seikkailijan retkiopas Varsinais-suomen luoliin

Antinmäki, Perniö

Perniön Antinmäen kukkulan laella kohoaa kaksi komeaa pronssikautista hautaröykkiötä. Suuremman halkaisia n. 10 metriä ja korkeus 3 - 4 metriä.


Antinmäen huipulta on komeat maisemat ympäröiville pelloille ja metsiin.


Vanhaa rompetta rinteen silokallioilla.






Antinmäen rinteellä on pieni lohkareen alle muodotunut luola. Luola on aikoinaan toiminut paikallisen sepän pajana.

Antinmäki löytyy täältä: KARTTA

Urpankallion luolat, Mietoinen

Pyöristynyt ja jyhkeä Urpankallio erottuu selvästi Mietoisista Askaisiin johtavalle tie nro. 1930:lle. Urpankallio sijaitsee pienen peltosaarekkeen päässä, Mynämäentien ja Kaulakontien risteyksessä.


Urpankallio on lohjennut ja murtunut useisiin osiin, halkeamiin on muodostunut kaksi lohkareen läpi kulkevaa rotkomaista luolaa. Lohkare pohjoiset tunnelit johtavat viistosti kallion laelle.


Lohkareella elää supikoiria, toisen luolan yläosan kalliolipan alla on eläinten vessa, ja löyhkä on sen mukainen. Toisen luolan yläosa on ahdas ja ryteikköinen, Suuaukon tukkii osittain kaatuneen puun runko ja pystyssä törröttävä juurakko. Nämä elementit lisäävät mukavasti tunnelmaa melko vaatimattomaan luolaa.


Urpankallion tunnelit ovat itsessään kiehtovia ja tilavia luolia. Maasto luolien ympäristössä on ryteikköistä ja vaikea kulkuista, luolissa asuu eläimiä ja kallio sijaitsee oikeastaan, ainakin osittain omakotitalon tontilla, joten suurempaa potentiaalia ei Urpankallio tunnelella ole mutta kyllä niillä kannattaa poiketa kun ohi kulkee!

Urpankallio löytyy täältä: KARTTA

Veskellar, Uusikaupunki

Veskellar on valtava avoluola Pärkänvuoren kyljessä, Uudenkaupungin ja Taivassalon rajamailla.


Pärkänvuoren pystysuorat 10 -20 metriä korkeat jyrkänteet ovat kiipeilijoiden suosiossa!


Veskellar ei ole pimeä, eikä luolamainen. Suojaisan valtavan lipan alle mahtuu kuitenkin kymmeniä ellei satoja ihmisiä.


Useimiten luolan kivikoilla makaa vesi, siitä varmasti luolan nimikin. Loppukesällä pohjan kivikot voivat olla kuivilla. Luolan edessä on suuri Morsiuskivi niminen lohkare johon liittyy tarinoita.

SEIKKAILIJAN RETKIOPAS VARSINAIS-SUOMEN LUOLIIN ON ILMESTYNYT!
Tilaa kirja tästä linkistä: TILAA KIRJA TÄSTÄ!