Kirja-arvostelut Luonto plus! ohjelmassa

Seikkailijan retkiopas Varsinais-Suomen luoliin ja Kivissä on kartta teokset päätyivät Turku TV:n Luonto plus ohjelmaan katso pätkä täältä:
http://www.tstv.fi/?v=1.2&id=748841

Tilaa kirja alla olevasta linkistä:

SEIKKAILIJAN RETKIOPAS VARSINAIS-SUOMEN LUOLIIN

KIVISSÄ ON KARTTA

Jeremian luolat, Kustavi

Jeremiaan luolat sijaitsevat aivan Kustavin lossirannan läheisyydessä. Nämä mahtavat jopa kymmenien metrien korkuiset, meren pyöristämät kallionjyrkänteet tarjoavat upeita luola ja luontoelämyksiä.


Vain kymmenien metrien päässä meren rannasta kohoava, yhteensä satoja metrejä pitkä ja parhaimmil-laan yli kymmenen metriä korkea kallioseinämä tarjoaa lukuisia erikokoisia luolia tutkittavaksi, seinä-mästä löytyy tutkittavaa pienistä ryömimä kokoisista onkaloista, suuriin ja tilaviin, seisomakorkuisiin luoliin. Jyrkänteestä löytyy mm. "maisema-luola", tilavassa luolassa on mukava rauhoittua ja nauttia edessä aukeavasta merimaisemasta.


Alueen maasto on helppokulkuista ja luolat mukavaa tutkittavaa, parkkipaikalta luolille on vain muuta-man sadan metrin kävelymatka, selkeä, melko kulunut polku on merkattu hyvin maastoon, luolia ei varsi-naisesti ole merkattu eli ne täytyy itse löytää jyrkänteistä. Jeremiaan luolat ovat hyvin miellyttävä ja mie-lenkiintoinen kohde joka pystyy monipuolisuudellaan tyydyttämään vaativammankin seikkailijan tarpeet. Luolaston kerrotaan saaneen nimensä luolissa Isovihan aikaan pakoilleen ja piileskelleen Jeremias nimi-sen miehen mukaan.


Kustavintietä jatketaan Kustavin keskustan läpi kohti lossirantaa, muutamaa sataa metriä ennen lossiran-taa tien vasemmalla puolella on tilava parkkipaikka, tien toiselta puolelta, vähän P-paikan risteyksestä takaisin Kustavin keskustaan päin (n. 20 m) lähtee polku metsään, polunpäästä löytyy puinen kyltti Jere-miaan luolat. Merkattua polkua seuraamalla löydät luolille, matkaa P-paikalta luolille on alle puoli kilo-metriä.

Korsvuoren luola, Nousiainen

Suuren siirtolohkareen repeämiin ja murtumiin syntynyt tilava, avara ja valoisa luola. Korkeus 2 -3 m leveys 2 -4m pituus n. 5m.

Luolan sisäänkäynnin eteen kasattu kivinen muuri, muurin korkeus noin puoli metriä. Lohkareen koko arviolta koko joka suuntaan 5 -6 m halkeilut kolmeen suurempaan osaan, lohkareikon alla pienempiä luolia. Luolasta löytynyt rautakautista keramiikkaa. Mäen rinteellä kivikautinen asuinpaikka.

Sijainti kartalla: Klikkaa!

KIITOS punapukuiselle lenkkeilijälle paikan esittelystä!

Kirja-arvostelu Hermeetikossa

Tietokirjailija ja Hermeetikko-lehden päätoimittaja Jukka Nieminen tutustui kirjaan Seikkailijan retkiopas Varsinais-Suomen luoliin. Mitä taipumaton mystikko piti teoksesta, lue osoitteessa: http://www.hermeetikko.com/15/index.php?option=com_content&view=article&id=190:kirja-arvostelu-seikkailijan-retkiopas-varsinais-suomen-luoliin-&catid=44:paeaekirjoitukset&Itemid=115

Sivulla pääset tutustumaan myös Hermeetikon maailmaan, jossa kaikki ei olekaan niin kuin sinulle on väitetty! Sivujen kautta voit tilata myös Nimisen tuoreimman teoksen: Muinaissuomalaisten kadonnut kuningaskunta

Piruntätimäki, Sauvo

Piruntätimäki kohoaa jylhänä kallio-jumalana kohti sinistä taivasta aivan Sauvo-Kemiö tien varrella, vuoren laella ovat kautta aikojen kokoontuneet tietäjät, noidat ja shamaanit salaisiin menoihinsa. Pystysuoria kallion seinämiä, erikoisia kivimuodostelmia, mykistävänä avautuva maisema… Sauvon shamaanien pyhäkukkula vetää helposti vertoja monille Lapin seitakiville ja pyhille vuorille. Massiiviset kallioseinämät erottuvat erityisen hyvin ajettaessa Kemiön suunnasta kohti Sauvoa.




Vuoren pystysuorat seinämät ovat täynnä erikoisia muodostelmia; pyöristyneitä hiidenkirnumuotoja, pieniä onkaloita, teräviä kalliopiikkejä. Paikan historian tuntiessaan silmä harhailee pitkin punaisia jyrkänteitä, etsien merkkejä muinaisista menoista.


Huipun pyöreiltä kalliolaeilta aukeava näky hiljentää. Näin upeaa maisemaa ei avaudu kovinkaan monelta eteläisen-suomen näkötornilta. Puidenlatvojen ja peltoaukeiden takana kimmeltää kutsuvan sinisenä Nuuttiniemenlahti, ympäröivissä metsissä synkät kalliopahdat vartioivat maitaan kuin uhmakkaat jättiläiset. On täysin selvää miksi paikalliset tietäjät ovat hakeneet voimaa Piruntätimäen hengiltä.




Jylhimmän jyrkänteen juurella kallio on repaleista, maa louhikkoista. Lohkeilleeseen kallioon on syntynyt lippa, Pirun tätin kirkko. Tämän lipan suojissa on toimitettu kaikkein pyhimmät uhrihartaudet ja taikamenot. Kallio on lähiaikoina lohkeillut lisää ja lippa on lyhentynyt, kuinka massiivinen kirkko on aikoinaan ollut, sitä voimme vain arvailla. Millaisia ovat ne henget joiden kanssa tällä kukkulalla on käyty kauppaa, sen voimme selvittää yhä. Meidän on vain vapautettava mielemme ja otettava tieto vastaan.

Piruntätimäki kartalla

Ilavan Kellari, Pyhäranta

Ilavan kellari - Valtavan siirtolohkareen alle muodostunut pieni luola Pyhärannan Nihtiössä.


Läpi kuljettava, istumakorkeuksinen tunneli on tarjonnut aikoinaan suojaa isovihan vainoa pakoileville ihmisille.


Maan tasalla sijaitseva, valoisa onkalo on sopiva vaikka lasten leikkeihin. Luola sopisi hyvin paikalliseksi turistinähtävyydeksi. Autolla pääsee aivan muodostelman viereen!

Ilavan kellari kartalla: KLIKKAA!!

SEIKKAILIJAN RETKIOPAS VARSINAIS-SUOMEN LUOLIIN ON ILMESTYNYT!

Tanskalan ryövärinluola, Sauvo

Sauvon Tanskalassa sijaitseva pieni tunnelimainen luola. Kallion repeämään kiilautunut kivenjärkäle muodostaa alleen pienen muutamia metrejä pitkän läpikuljettavan luolan. Luolassa on piileskellyt ryöväreitä.



Tanskalan luolasta on löytynyt kivikautinen vasarakirves.



Katso sijainti kansalaisen karttapaikasta: KARTTA

Sika-Kyöstin luola, Nousiainen

Sika-Kyöstin legenda

Kuvat Nousiaisten Sika-Kyöstin luolalta, tekstit lainattu Wikipediasta!



"Nimi ja tarinoita

Lääninkanslian asiakirjoissa liikanimi Sika-Kyösti esiintyy ensimmäisen kerran 1832. Liikanimen Sika-Kyösti (myös muun muassa "Sika-Kyöstä") Kustaa Nummelin sai kansantarinoissa ensinnäkin siksi, että hänen uskottiin kykenevän muuttamaan itsensä siaksi, jolloin hän on ollut silmänkääntäjän roolissa. Toisen version mukaan Nummelin oli pakomatkallaan piiloutunut erään teurastajan Turkuun kuljettamaan sikakuormaan. Piiloutuminen tapahtui siten, että Sika-Kyösti veti ylleen teurastetun sian nahan ja röhki sikana kuljetushäkissä muiden sikojen joukossa. Todennäköisimmin Sika-Kyösti sai liikanimensä varastettuaan sianpuolikkaan tai sikoja. Todellisuudessa hän ei kuitenkaan varastanut sikoja vaan neljä hevosta.

Tarinaperinteen keskuksia ovat Turun ja Salon seudut. Tarinoiden tunnetuin hahmo on kuoleva sankari, sitten veijari ja noita. Kuolevan sankarin hahmo esiintyy yleisimmin niissä tarinatoisinnoissa, joissa nimismies ampuu Sika-Kyöstin joko hopea- tai lyijyluodilla.

Veijari-hahmo toteutuu muiden muassa tavarantasaajasta kertovissa tarinoissa. Robin Hood -hahmona Sika-Kyösti jakaa rikkailta ottamaansa omaisuutta köyhille. Todellisuudessa Kustaa Nummelin palkitsikin aina hyvin ne, jotka antoivat hänelle ruokaa ja majoituksen eli hyysäsivät häntä. Naiset ja lapset olivat Sika-Kyöstin erityissuojelussa. Useissa tarinoissa hän lahjoittaa viimeisen lehmänsä velan takia myyneen torpan emännälle uuden lehmän hinnan. Tavallisesti Sika-Kyöstiä ei tunnisteta, ja hän päättää kohtaamisen tokaisemalla: minä olen juuri se pelätty Sika-Kyösti. Tässä kuvastuu Sika-Kyöstin maine toisaalta pelättynä ja toisaalta ihailtuna hahmona.

Noita-tarinoissa yliluonnollisia kykyjä omaava Sika-Kyösti on liitossa pirun kanssa ja hänet saattoi tappaa vain hopeisella luodilla. Kertomusten rationaalinen selitys haavoittumattomuudelle on nahkainen tai rautainen panssari, joka suojasi luoteja vastaan.

Harvinaisin hahmo on murhamies ja vähiten tunnettu tarina-aihelma on Sika-Kyöstiin liitetty syntymättömien lasten surmaanminen ja syönti.

Sika-Kyöstin kallio ja hauta

Nummelinin kuolinpaikalle Raisiossa hakattiin kallioon risti ja vuosiluku 1836 sekä nimikirjaimet S.G. (Svin-Gösta) ja todennäköisesti myöhemmin virheellinen päivämäärä 29.5. Lasten kerrotaan pelänneen tuota paikkaa. Kuolinkallion ohitus antoi aiheen kertoa Sika-Kyöstin kuolemasta ja muita tarinoita. Kallioon liittyy vielä ainoa Sika-Kyöstistä kertova kansanlaulu, jonka mukaan hän oli "varkaiden kuningas". Kalliokirjoitus muistutti raisiolaisia ja ohikulkijoita legendaarisen mestarivarkaan kuolemasta aina vuoteen 1960, jolloin TVH räjäytti kalliota uutta moottoritietä rakentaessaan.

Sika-Kyöstin luolat

Varsinais-Suomessa on kaikkiaan kolme Sika-Kyöstin nimellä tunnettua luolaa.

Hänen syntymäkotinsa lähellä Nousiaisten Hyrkön kylässä on kivenlohkareista muodostunut luola, jonka pohjalla näkyy makuusija. Paikallisen perinteen mukaan Sika-Kyösti on oleillut siellä. Luolan koon perusteella se on ollut mahdollista, sillä sisään mahtuu noin viisi ihmistä. KARTTA



Halikossa, kirkon viereisellä Kärävuorella on toinen Sika-Kyöstin luola, joka sijaitsee vaikeakulkuisella jyrkänteellä, suuren lohkareen alla.

Maskussa on kerrottu Mätikän luolassa majailleen rosvoja, joista kuuluisin lienee Sika-Kyösti."

Tekstit: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sika-Ky%C3%B6sti



Seikkailijan retkiopas Varsinais-suomen luoliin

Antinmäki, Perniö

Perniön Antinmäen kukkulan laella kohoaa kaksi komeaa pronssikautista hautaröykkiötä. Suuremman halkaisia n. 10 metriä ja korkeus 3 - 4 metriä.


Antinmäen huipulta on komeat maisemat ympäröiville pelloille ja metsiin.


Vanhaa rompetta rinteen silokallioilla.






Antinmäen rinteellä on pieni lohkareen alle muodotunut luola. Luola on aikoinaan toiminut paikallisen sepän pajana.

Antinmäki löytyy täältä: KARTTA

Urpankallion luolat, Mietoinen

Pyöristynyt ja jyhkeä Urpankallio erottuu selvästi Mietoisista Askaisiin johtavalle tie nro. 1930:lle. Urpankallio sijaitsee pienen peltosaarekkeen päässä, Mynämäentien ja Kaulakontien risteyksessä.


Urpankallio on lohjennut ja murtunut useisiin osiin, halkeamiin on muodostunut kaksi lohkareen läpi kulkevaa rotkomaista luolaa. Lohkare pohjoiset tunnelit johtavat viistosti kallion laelle.


Lohkareella elää supikoiria, toisen luolan yläosan kalliolipan alla on eläinten vessa, ja löyhkä on sen mukainen. Toisen luolan yläosa on ahdas ja ryteikköinen, Suuaukon tukkii osittain kaatuneen puun runko ja pystyssä törröttävä juurakko. Nämä elementit lisäävät mukavasti tunnelmaa melko vaatimattomaan luolaa.


Urpankallion tunnelit ovat itsessään kiehtovia ja tilavia luolia. Maasto luolien ympäristössä on ryteikköistä ja vaikea kulkuista, luolissa asuu eläimiä ja kallio sijaitsee oikeastaan, ainakin osittain omakotitalon tontilla, joten suurempaa potentiaalia ei Urpankallio tunnelella ole mutta kyllä niillä kannattaa poiketa kun ohi kulkee!

Urpankallio löytyy täältä: KARTTA

Veskellar, Uusikaupunki

Veskellar on valtava avoluola Pärkänvuoren kyljessä, Uudenkaupungin ja Taivassalon rajamailla.


Pärkänvuoren pystysuorat 10 -20 metriä korkeat jyrkänteet ovat kiipeilijoiden suosiossa!


Veskellar ei ole pimeä, eikä luolamainen. Suojaisan valtavan lipan alle mahtuu kuitenkin kymmeniä ellei satoja ihmisiä.


Useimiten luolan kivikoilla makaa vesi, siitä varmasti luolan nimikin. Loppukesällä pohjan kivikot voivat olla kuivilla. Luolan edessä on suuri Morsiuskivi niminen lohkare johon liittyy tarinoita.

SEIKKAILIJAN RETKIOPAS VARSINAIS-SUOMEN LUOLIIN ON ILMESTYNYT!
Tilaa kirja tästä linkistä: TILAA KIRJA TÄSTÄ!

Ryövärinluola, Kaarina

Kaarinan Kuusiston saaren päästä, pienestä ryövärinholman saaresta aivan merenrannan tuntumasta löytyy yksi eteläisen Suomen upeimmista luolista. Merirosvojen muinainen piilo, Ryövärinluola.



Kapea halkeama alkaa kallion laelta ja jatkuu syvänä rotkona meren rantaan. Mittaa kallion repeämällä on 50 -100 metriä. Rotkon kattoon ja seinämien väleihin kiilautuneet lohkareet muodostavat kanjoniin ainakin 3 suurta holvimaista luolaa. Luolan korkeus erot ovat suuret, luolien lattiaa peittää kosteat kivet ja sammaloituneet puunrungot. Tunnelma on taianomainen.



Ryövärinluola on Varsinais-Suomen komeimpia. Tarkemmat kuvaukset ja tarinoita luolan merirosvoista sekä 29 muuta Varsinais-suomalaista luolaa kirjassa: Seikkailijan retkiopas Varsinais-suomen luoliin

Kartta

Kirjatraileri: Seikkailijan retkiopas Varsinais-Suomen luoliin

Seikkailijan retkiopas Varsinais-Suomen luoliin on pian täällä! Tutustu kirjaan tästä linkistä: KIRJATRAILERI

Kirjatraileri: Seikkailijan retkiopas Varsinais-suomen luoliin
http://www.kirjatraileri.fi/default.asp?sivuID=26924&component=/trailerit/default.asp&recID=224

Kirkkoherra, Turku

Turussa, Kakskerran ja Kuusiston saarien välissä sijaitsee pieni, erikoisesti nimetty saari: Kirkkoherra. Olen pitkään tiennyt että Kirkkoherralla pitäisi olla luolia, kun ei ole ollut venettä, on saaren tutkiminen jäänyt. Kylmä ja pitkä talvi kuitenkin antoi mahdollisuuden kävellä saareen.



Saari on kaunis, louhikkoinen ja jylhä. Saaren Kuusiston puoleinen ranta on korkean ja repaleisen louhikon peittämä, tässä louhikossa luolaston pitäisi sijaita. Lohkareiden väleistä löytyy pieniä käytäviä ja onkaloita, suurempaa luolaa kuitenkaan ei löydy. Lisäksi rannassa on maihinnousu kielletty kyltti ja yksityisomistuksessa oleva mökki sijaitsee aivan kallioiden takana.



Jos et siis ole supikoira tai mäyrä ei louhikko tarjoa juurikaan elämyksiä. Antakaamme siis rauha mökin omistajille ja ihailkaamme louhikkoista rantaa kunnioittavalta etäisyydeltä.

Saaren Kakskerran puolelle työntyvä kapea niemenkärki on erilainen. Jyhkeän louhikon peittämä sekin. Ehkä nämä erikoiset kalliomuodostelmat ovat saaren kummallisen nimen takan. Niemellä ei ole kieltokylttejä eikä mökkejä, joten siihen voi tutustua rauhassa.

Niemen erikoisin muodostelma on kolmeen tai neljään osaan lohjennut kiven järkäle. Reunimmainen kivi seisoo jylhänä, taivaita tavoittelevana obeliskina kauniissa merimaisemassa. Kivi on aivan kuin ihmisen veistämä. Riimut tai muut kaiverrukset vain puuttuvat, ja se olisi Suomen historian merkittävimpiä kivipaaseja.



Muut kivet muodostavat leveän , pystyreunaisen läpikuljettavan käytävän. Tämä muodostelma on huonollakin mielikuvituksella helppo nähdä jonkinlaisena pyhänä seremonia tai uhripaikkana. Näky on hiljentävä. Myös muuten saaren louhikot ovat erittäin kiehtovaa tutkittavaa.



Ehdottomasti tutustumisen arvoinen saari, on vain kunnioitettava saaren rauhaa ja mahdollisesti olisi hyvä kysyä saaren omistajalta lupa maihinnousuun!

Kartta

Järvenmäen kallio-Jumala, Piikkiö

Aluekokonaisuus, jonka muodostavat Järvenmäen kallioalue ja Kuoppajärvi ympäristöineen. Järvenmäki on Viukkalan kylässä, pienen Kuoppajärven rannalla sijaitseva, jyrkkärinteinen muinaishautamäki. Graniittinen kallioselänne rajautuu selvästi ympäröiviin peltoihin tai vesistöihin, joihin verrattuna sen lakiosa kohoaa yli 50 m korkeammalle.



Näköalapaikka ja geologinen ekskursiokohde, jonka sisäiset maisemat ovat paikoin tavanomaista monimuotoisemmat mm. kaakkoisrinteen kallioseinämän hiidenkirnumaiset muodot sekä koillisrinteen luonnontilaiset glasifluviaaliset muodostelmat (sileäpintaisista painanteista suurin: n. 10x7m).

Kuoppajärven ympäristö ollut maanviljelyskäytössä jo roomalaisajalla n. 300 jKr. Mäen laella on edustavan kokoinen muinaishauta. Erikoisuudessaan kalliomuodostelma on tunnettu pitkään ja on syytä olettaa että sillä on olut hyvin suuressa arvossa pidetty merkitys muinaissuomalaisten keskuudessa. Ruovikkoinen, pieni ja matala Kuoppajärvi on Piikkiön ainoa luonnonjärvi.

KATSO KOHTEEN SIJAINTI: KARTTA


Melko laajalla alueella useita hiidenrännejä ja hiidenkirnun aihioita.