Suomi365 - 365 Seikkailua Suomessa

Suomi365 - Luontoelämys vuoden jokaisena päivänä

Suomi365 - on kunnian osoitus itsenäisen Suomen upealle ja ainutlaatuiselle luonnolle. Suomi365-sivusto tarjoaa Suomen 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi luontoelämyksen vuoden 2017 jokaisena päivänä osoitteessa: http://suomi365.blogspot.fi/.

Tykkää sivusta ja seuraa matkaamme Facebookin kautta: Suomi365

Tervetuloa mukaan seikkailulle halki 100-vuotiaan Suomen
.

keskiviikko 13. tammikuuta 2010

Pyhä-Nattaset, Sodankylä

”Lappalaisilla, sanoo Friis, olivat kiviset Jumalat suureksi osaksi vakinaisia, pystyisiä, eriskummallisen näköisiä kallioita, jotka kohosivat huomiota nostavissa paikoissa.”


Pähä-Nattaset tunturin huipulla kohoavat komeat Kivijumalat, ihmetystä läpi vuosituhansien herättäneet lättykasat. Alueen Saamelaiset ovat tuhansia vuosia uhranneet lahjo näille pyhille Seita-kiville, Poronsarvet ja muut uhrilahjat jätettiin Jumalille kivimuodostelmien päälle. Hyvin erikoiset ja näyttävät muodostelmat ihmetyttävät vielä tänäkin päivänä. Geologit, jotka koittavat kehittää kaikelle ”järkevän” selityksen Tooreista.

”Toori on tornia tai rauniota muistuttava kalliomuodostelma, joka jää jäljelle kun sitä ympäröivä rapakallio kuluu pois.” – Aimo Kejonen – Suomen 100 – Geologiset kohteet


Tosin ajattelijat, esimerkkinä jääkauden vastaisista tutkimuksistaan tutuksi tullut Hiidenkirnu tutkija Keijo Parkkunen, taas pitävät Nattasen limppukasoja selvänä todisteena siitä ettei jääkautta koskaan ole ollut. Tämäkin kanta on helppo ymmärtää, jos yleisesti hyväksytty fakta on että Lapin tunturit ovat syntyneet jääkauden hiottua suuret vuoret mureniksi. Tällöin tunturin huipulle jäljelle jääneet kummalliset kivitornit tuntuvat mahdottomalta sovittaa tähän yhtälöön.


On selvä miksi Saamelaiset ovat pitäneet tätä pyhää vuorta erittäin suuressa arvossa, jos vielä 2000-luvulla tunturi herättää näin suuria tunteita, mitä se on herättänyt luonnonjumalista voimansa saavissa alkuperäisasukkaissa.

Pyhä-Nattaselle on erittäin helppo saapua, Sodankylän Vuotsosta, noin 500 metriä Vuotson kanavan jälkeen kääntyy metsään Sompiojärventie, tie on aluksi hyväkuntoinen ja asutuksen ympäröimä mutta muuttuu hyvin pian pieneksi ”metsäautotieksi” joka voi keväisin ja syksyin olla erittäin huono kuntoinen, talvella kulkeminen voi olla mahdotonta (riippuu ajoneuvosta) n. 11 kilometrin ajonjälkeen vastaan tulee pienipuinen jyltti, ”Pyhä-Nattaset” tieltä on tunturin huipulle vain 2 kilometrin kävely. Polku on merkattu maastoon hyvin ja tunturin huipulla on tauko tupana vanha palovartijan mökki.

Pähä-nattsen kivimuodostelmat ja tunturin huipulta aukeavat maisemat ovat huippuluokkaa, aivan vertaansa vailla oleva luonto ja historiakohde koko Suomen mittakaavassa, itse henkilökohtaisesti pidän Nattasten maisemia Suomen kauneimpina ja rauhallisimpina. Tosin kauniita, rauhallisia ja pyhiä paikkoja on Lappi täynnä, enkä ole suinkaan kaikissa käynyt. Monessa paikassa kuitenkin on tullut käytyä ja näien kokemusten perusteella on Pyhä-nattaset aivan kärkiluokkaa! Tässä maisemia vuodenaikojen vaihtelun mukaan, jokainen voi valita itselleen miellyttävimmän ajankohdan. Suosittelen kuitenkin käyntiä kaikkina vuoden aikoina!

Pyhä-Nattaset, Kesä

Pyhä-Nattaset, Syksy

Pyhä-Nattaset, Talvi

Mielenkiintoista tietoa Suomalaisita Seita-paikoista ja uhriperintesitä kirjassa: Julius Krohn: Suomen suvun pakanallinen Jumalanpalvelus

Tilaa kirja osoitteesta: http://www.salakirjat.net

4 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen blogi.
    Tämän blogin antamien tietojen perusteella voisi ensi kesänä tehdä löytöretken kotimaahan.

    VastaaPoista
  2. Olet asian ytimessä, juuri tämä on blogin tarkoitus!! Kaikki tutkimaan Kotimaatamme! Hienoa että tykkäät ja olet saanut tällaisen ajatuksen, toivon että toteutat löytöretkesi!

    VastaaPoista
  3. Hieno blogi. Katselimme männä viikolla Nattasia viereiseltä Niilanpään tunturilta. Ensi kesänä täytyy varmaan mennä Nattasia tervehtimään. Samaa mieltä rauhasta ja kauneudesta.

    t. kulkija Tampereelta

    VastaaPoista
  4. Siis kuka on hyväksynyt yleisenä faktana, että Lapin tunturit ovat syntyneet jääkauden hiottua suuret vuoret mureniksi?
    Taitaa olla oma keksintösi tämä mureneteoria. Kannattaa opiskella hieman alkeita, ennen kuin väittää mitä sattuu. Parkkuselle tosin kävi vähän nolo juttu, kun halusi osoittaa, etteivät jäät voi sulaa tunturien päältä. Juhannukseen mennessä sen Parkkusen jääkasan paikalla oli ilmaa ja jokunen itikka. Kyllä luonto hoitaa.

    VastaaPoista