sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Hiidenkirnuja koskessa, Koski TL


Patakoskesta, Koski TL:n kunnasta löytyy useita merkkejä vuolaan veden voimasta. Patakosken kova kallioperä on täynnä hiidenkirnuja. Jo lyhyellä etsinnällä löytyy 10 - 20 kirnua ja kirnun aihiota. Osa on suuria kymmenien senttien halkaisijaltaan olevia aukkoja kun osa taas vasta pyöristyneitä painaiutumia kallion oinnassa ja railoissa.


Ruohotupsujen takaa löytyy uusia kirnuja, paljon aukkoja saattaa olla tuuhemamman kasvillisuuden alla, voi olla että useatkin ruohomättäistä itseasiassa kasvaa hiidenkirnusta.


Vesi virtaa yhä kirnujen läpi ja kuopat laajenevat


Kirnuja on paljon, erikokoisia ja muotoisia


Osa kirnun aihioista on vasta pieni pöyristymiä kalliossa


Patakosken kirnukalliot kartalla KOSKI TL

perjantai 29. heinäkuuta 2011

Lautkankareen Linnamäki & Uhrikivi, Sauvo


Lautkankareen linnamäen jyhkeät ja paljaat kalliojyrkänteet kiinnittävät huomion Lautkankareen tien varrella, keskellä tasaisia peltoja. Joidenkin lähteiden mukaan Lautkankareen linnamäki olisi yksi Suomen vanhimpia muinaislinnoja, mene ja tiedä...


Linnamäen rinteiltä on löydetty ihmiskäden tekemiä rakenteita joita on tulkittu jonkinlaiseksi muuriin jäänteeksi...


Mäen kalliojyrkänteet kohoavat pystysuoraan useita metrejä pellon tasolta.


Mäen läheisyydessä,tien toisella puolella, pienessä peltosaarekkeessa on Rautakautinen uhripaikka, kuppikivi. noin 0,5m x 0,5 m kivi on täynnä matalia kuoppia . uhrikuppeja.


Kuppikivien tarkoitus on jonkinlainen mysteeri, hyvä arvauksia on mutta ovat osuneet oikeaan. Kukaan ei tiedä. Ovatko ne vainajien muistoksi tehtyjä merkintöjä. Hedelmällisyys riitteihin liittyviä "uhriastioita" vai pyhäävettä kerääviä kuuppia vaiko peräti muinaista kirjoitusta?

Linnamäki kartalla

Kuppikivi kartalla

perjantai 22. heinäkuuta 2011

Luola, Pirunpelto ja näkötorni, Sauvo



Sauvon Maalussa, korkealla kukkulalla kohoaa korkea ja jykevä näkötorni. Torni ei ole kukkulan ensimmäinen, sota aikana paikalla sijaitsi ilmanvalvonta torni. Karunan kyläyhdistys rakensi uuden tornin ja vihki sen juhlallisin menoin käyttöön vuonna 2005



Näkötornin juurelta alkaa luontopolku, noinm 500 metrin päässä tornista, kallion kukkulalla on mielenkiintoinen luonnonmuodostelma. Suurista, pyöristyneistä kivistä muodostunut Pirunpelto, muinainen merenranta. Pirunpellon laitamilla lojuu valtavia kivenjärkäleitä, joiden alla on jopa pieniä luolamaisia tiloja.



Maastoon merkkaamaton luonnonihme löytyy muutaman sadan metrin päästä tornista. Kymmenen metrisessä kallionjyrkänteessä sijaitseva suuri lippaluola. Tilava lippa löytyy keskeltä jyrkännettä, komealta maisemapaikalta. Suoraa, pystysuoraa pudotusta luola edessä lähes 6 metriä. Lipan alle mahtuu vaivatta 10 - 15 henkilöä ja luononmuovaama maisemalaavu on täysin sateen pitävä.



Kartta

maanantai 11. heinäkuuta 2011

Vankion kellari, Luolakallio, Lieto



Liedon Tuulissuolla, rähjäisen teollisuusalueen takana kohoaa melko luonnontilainen mäki Luolakallio. Kuten nimestä voi jo päätellä, löytyy Luolakallion jyrkänteestä luola ja vielä komea sellainen.



Suurten kalliopaasien repeytyesä irti emäkalliosta on lohkareiseen repeämä kohtaan syntynyt mystinen ja mielikuvitusta ruokkiva neliskulmainen läpikäytävä. Luolaan johtavat rotkot ovat repaleisia, teräväsärmäisiä, taianomaisia.



Maisemat, luonto, koko luolan ympäristö on erittäin taianomaista. Hyvällä mielikuvituksella ja avoimella mielellä varustettu metsässä kulkija havaitsee paikan heti metsänhenkien asuipaikasi. Menninkäisiä, hiisiä, piruja...



Jylhä kalliopahta tuo mieleen pyhät seitakalliot. Luolakallion Vankionkellari on kokonaisvaltainen elämys ja ainut laatuinen luontomatkailukohde keskellä hektistä teollisuusaluetta.

KARTTA

Paljon mielenkiintoisia luola uutuuskirjassa SEIKKAILIJAN RETKIOPAS VARSINAIS-SUOMEN LUOLIIN

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Härmälän rotko Radio Sadan lomatärppinä

Radio sadan lomatärppi ohjelman periaate on sama kuin Luolamiehen blogissa: Esitellä sellaisia paikkoja Turun seudulta, joita ei perinteisistä turistioppaista löydy ja joihin myös muiden kannattaisi tutustua.



Kuuntele ohjelma täältä: Radio sadan lomatärppi Härmälän rotkolla!

maanantai 4. heinäkuuta 2011

Vårdkasbergetin luolat, Särkisalo



Suuri kotka liitää äänettömästi puiden latvojen yli. Raikas
merituuli puhaltaa rauhoittavasti. Laskeva aurinko
värjää vuoren seinämät punaisen sävyillä, ja joka puolella
aukeaa silmänkantamattomiin kaunein mahdollinen
saaristomaisema. S uurten lohkareiden keskelle yksinäisyyteen
vetäytyneenä voi kokea, kuinka muinainen henki
näyttäytyy kulkijalle.



Vårdkasbergetin rinteille on muodostunut laaja luolasto,
joka on kirjan kohteista ehdottomasti kiehtovimpia.
Kivisten käytävien seinämiä koristavat punaisella maalatut
viikinkilaivat ja ihmishahmot. K uviot ovat melko tuoreita,
mutta ne lisäävät kuitenkin mukavasti tunnelmaa.




Ympäröivä luonto tuo mieleen intiaanien pyhät paikat;
erinomainen ympäristö näynhakumatkoille ja syvään sisäiseen
etsintään.



Useiden isojen luolien, kivenjärkäleiden ja maisemien
lisäksi vuoren rinteeltä löytyy suuri Pirunpelto, kiviröykkiöalue.
N iemenkärjessä ei ole asutusta, joten myös meren
rannassa voi seikkailla vapaasti. Vårdkasbergetin luonnon
ihmeisiin tutustumiseen kuluu helposti koko päivä.

KARTTA

Ryjävaha, Mynämäki



Ryjävaha on suuri osiin hajonnut siirtolohkare. Lohkareen halkeamiin ja repeämiin on syntynyt erikokoisia luolia ja tunneleita. Pisimmät luolat kulkevat lähes koko lohkareen läpi. Suurimman lohkareen korkeus on yli 10 metriä. Luolat on pahasti roskattu.



3 kilometriä Mynämäen keskustan jälkeen kun jatketaan 8 tietä pohjoiseen saavutaan levähdysalueelle, Ryjävahan lohkare ja luolat löytyvät pellon reunassa olevan ladon takaa, kohde näkyy kasitielle KARTTA

Härmälän rotko, Masku



Härmälän rotkon suuaukolla on matala mutta laaja pakattulan rakoluola. Luolan tarjoama suoja on kelvannut aikoinaan myös paikallisille asukkaille. Myös rotkoon on syntynyt pieni luola sekä rotkon jälkeiseen jyrkänteeseen muutaman hengen mentävä vaikea kulkuinen rakoluola.



Härmälän rotkon massiiviset seinämät nousevat paikoin 20 metriä korkealle. Näky on hiljentävä.



Saapumisohjeet
Käänny tieltä numero 1893 (Naantali–
Masku) N iemenkulmalle. 2,7 kilometrin
jälkeen kääntyy vasemmalle pienempi tie.
Tätä Mäenpään tietä ajetaan 800 metriä.
Vasemmalle kääntyvässä risteyksessä on
kulunut musta kyltti ”Härmälä”. Härmäläntietä
jatketaan 1,7 kilometriä, kunnes vastaan
tulee Hannun vaakunalla varustettu
kyltti ”Härmälän rotko”. N oin puolen kilometrin
päässä vasemmalla näkyy puinen
kyltti ”Härmälän rotko”. Parkkitilaa löytyy
viereisestä venesatamasta.

KARTTA


Härmälän rotko, syvä, jylhä ja komea. Varsinais-suomen suurin rotko ja samalla yksi maakunnan komeimmista nähtävyyksistä!

Luolakallio, Yläne



Kauniilla paikalla ja hyvin hoidetun patikointipolun varrella
sijaitseva Luolakallio on vertaansa vailla oleva luontokohde.
Tämä valtava lippaluola poikkeaa täysin muista
kirjan kohteista. Useita metrejä leveä ja syvä istumakorkea
luola tuo mieleen lastenohjelmien kuvaukset entisaikojen
ihmisasumuksista. Luolakallio on osa sekä Kuhankuonon retkeilyreitistöä
että Pirunkirkon patikka -nimistä vaellusreittiä



Pirunkirkon patikka -vaellusreitin alkuna
on S oikeroisten parkkipaikka Raasiin johtavan
tien varressa. N oin yhdeksän kilometriä
Y läneen keskustasta Mynämäen
suuntaan kääntyy vasemmalle tie, jossa
on opasteet ”Raasi” ja ”Raasinpurontie”.
Sokeroisten parkkipaikka tulee vastaan 2,7
kilometrin jälkeen. Parkkipaikalta Luolakalliolle
on noin viiden kilometrin vaellus
melko haastavassa mutta kauniissa maastossa.
Matkan varrella on nuotiopaikkoja
ja laavu. Metsäautoteitä pitkin pääsee
myös lähelle luolaa. Tiet on merkitty maastokarttaan.
http://www.kuhankuono.fi

Kallavuoren luolat, Mynämäki

Vanhan tarinan mukaan Mynämäen kirkon ehtoollispikari on varastettu Kallavuoren luolissa asuvalta Kaisa nimiseltä haltijalta.



Kallavuoren rinteiden alla vallitsee vihreä hiljaisuus. Kasvillisuus on hyvin rehevää, kivikkoja peittävät paksut sammalmättäät. Lahoavat puunrungot nojaavat kunnioitusta herättäviin lohkareisiin. Vuoren rinteestä irronneet mahtavat järkäleet ovat hajonneet tuhansiksi paloiksi jyrkänteiden juurelle. Kivien koloissa majailee supikoiria. Luolia ympäröivä luonto on sadunomainen.



Vuoren rinteiltä löytyy rakoluolia, järkäleiden alle muodostuneita lohkareluolia sekä huipun tuntumasta muutamia kallion repeämiin syntyneitä onkaloita. Tutkittavaa riittää tuntikausiksi, kun jokaisen suuremman kiven ja lohkareen takaa tuntuu löytyvän luolan määritelmät täyttäviä koloja ja käytäviä. Varsinainen suurempi pääluola alueelta puuttuu, mutta pienemmistä yksityiskohdista muotoutuu kuitenkin kiehtova kokonaisuus.



Huipulta aukeaa kaunis maisema ympäröiville viljelysmaille. Paljaalla kalliolla on mukava hengähtää raskaan luolissa ryömimisen lomassa. Kallavuoren maasto on melko vaikeakulkuista. Jyrkät, yli kymmenen metriset, sammaleen peittämät kallioseinämät voivat olla sateella hengenvaarallisia. Tällä kohteella seikkaillessa on noudatettava erittäin suurta varovaisuutta.



Valtatietä 8 Turusta päin tultaessa käännytään vasemmalle Kärryisten risteyksestä, jota ajetaan n. 4,7 kilometriä kunnes jyrkästi takavasemmalle kääntyy hiekkatie Kallantie. Kallantietä ajetaan n. 1 km kunnes tien vasemmalla puolella alkaa näkyä korkeita jyrkänteitä ja suuria lohkareita. Ensimmäiset luolat löytyvät aivan tien vieressä lojuvista lohkareista ja niitä löytyy tasaiseen tahtiin edetessä metsään kohti vuoren rinteitä ja huippuja.

KARTTA

Taipaleen luola, Masku



Tilava ja selkeä suuaukko piileskelee melko huomaamattomasti tuuhean kasvillisiuuden seassa.



Taipaleen luola on melko suuri. Läpikuljettava tunneli. Seisomakorkuista tilaa on useita metrejä. Luolan keskellä on kapea kohta. Terävät kiven järkäleet jakavat luolan kahtia. Toinen puoli on ahtaampi



Taipaleen luola sijaitsee poikkeuksellisessa paikassa. Pienen peltosaarekkeen päässä. Mikään ei viittaa siihen että puiden katveessa olisi luola, mutta siellä se on. Luolan näkee vasta kun seisoo aivan suuaukon vieressä.

KARTTA

Ilmusmäen luolat, Salo



Ilmusmäen huipun tuntumasta löytyy komea luola. Seisomakorkuista tilaa on useita metrejä. Luolan perältä johtaa kapea käytävä viereiseen matalaan rakoluolaan. Ilmusmäen luolaa ovat aikanaan käyttäneet noidat ja tietäjät voimanhakupaikkanaan.

Katso: FiFi:n kuvaraportti Ilmusmäen luolilta



Komean ja myyttisen suuaukon takana ovat asuneet viisaat Hiidet, joiden pyhää tietoa noidat ovat uhrilahjoin hakeneet.



Ilmusmäen rinteiltä löytyy "pääluola" lisäksi muitakin pienempiä luolia. Komein, suuren siirtolohkareen alle muodostunut tilava "huone"



Ilmusmäen korkeimmalla paikalla kohoaa näyttävä muinainen hautaröykki. Paikka on ollut ja on edelleen pyhä.

KARTTA

Warkkakellar, Perniö



Punaisena hohtavien graniittikallioiden välistä löytyy pieni, melko ahdas suuaukko. Sisällä luola laajenee huonemaiseksi tilaksi johon mahtuu oleskelemaan noin 5 henkilöä. Luolassa on aikoinaan asunut varkaita. Myös läheisten kylien asukkaat ovat piilotelleet vainoajia luolan maastossa, piileskelijät kalastivat ravintonsa vieresiestä Kärmejärvestä.

KARTTA

Kalliokirkko, Askainen



Kirkko on hyvin yleinen nimitys erilaisille lohkareluolille
ja -kasoille. Joskus kirkko-nimen takaa löytyy myös korkea
tai muuten kummallinen kallioalue. Useinkaan näiden
kohteiden historiaa ei tunneta. Tuntuu kuin se olisi
tahallisesti hävitetty. Tämä tosiseikka viittaa siihen, että
näillä luonnon monumenteilla on ollut muinaissuomalaisten
keskuudessa hyvin merkittävä, pyhä tarkoitus.

”Älkää hävittäkö pakanoiden tapoja, vaan antakaa niille
uusi merkitys.” Onhan suuri osa kristinuskon pyhätöistä
rakennettu muinaisten uhrilehtojen ja muiden pyhien
paikkojen päälle.

Sampaanvuoren Kalliokirkko on kalliosta irronneiden
graniittijärkäleiden väliin muodostunut lohkareluola. K irkon
alta, toisen suuren järkäleen välistä, löytyy pienempi
ja luolamaisempi onkalo. Kalliokirkko on äkkiä tutkittu, ja
luolatunnelma jää melko vähäiseksi.



Pääkohteen vaatimattomuudesta huolimatta aluetta
ei voi vähätellä. Maisemallisesti tämä luola sijaitsee kauneimmalla
mahdollisella paikalla. Vuoren huipulla kohoaa
upeat merimaisemat tarjoava näkötorni. Polun varrelta
löytyy myös tasaisen pyöreä, pieni hiidenkirnu.

Reitti on helppokulkuinen ja selkeästi maastoon merkattu. Viihtyisä
silokalliolla kulkeva polku päättyy Kaukoisenjärven
rantaan, jossa on hyvä antaa luonnon hiljaisuuden
rauhoittaa mieltä.

KARTTA