Suomi365 - 365 Seikkailua Suomessa

Suomi365 - Luontoelämys vuoden jokaisena päivänä

Suomi365 - on kunnian osoitus itsenäisen Suomen upealle ja ainutlaatuiselle luonnolle. Suomi365-sivusto tarjoaa Suomen 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi luontoelämyksen vuoden 2017 jokaisena päivänä osoitteessa: http://suomi365.blogspot.fi/.

Tykkää sivusta ja seuraa matkaamme Facebookin kautta: Suomi365

Tervetuloa mukaan seikkailulle halki 100-vuotiaan Suomen
.

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Hyvää Joulua ja kiitos kuluneesta vuodesta

 
 
Kiitos kuluneesta vuodesta kaikille blogin lukijoille, kirjojen ostajille, tukijoille ja vinkkien antajille. Blogin pitäminen on ollut kuluneena vuonna melko hiljaista - syynä siihen on luonnollisesti se, että kun julkaisee vuoden välein 500 sivuiset tietokirjat ja siihen päälle kymmeniä lehtiartikkeleja ei aina jää intoa, aikaa tai motivaatiota blogikirjotuksiin. Teidän, lukijoiden, toiveiden vuoksi olen kuitenkin päättänyt pitää Luolamiehen blogin olemassa vaikka sitä ei aktiiviseksi viimeaikoina olekaan voinut kutsua.
 
Ensi vuonna kohti uusia seikkailuja. Tällä hetkellä työn alla on 3 suurempaa kirjaprojektia, joista eniten vinkkejä kaivataan Suomen siirtolohkareita ja tarinakiviä käsittelevään suurteokseen. Vinkkejä onkin tullut kiitettävään tahtiin ja teidän ansiostanne on taas satoja toinen toistaan kiehtovampia kohteita odottamassa visiittiä. Vinkit ja muutkin yhteydenotot tuttuun osoitteeseen: luolamiehenblogi@gmail.com
 
Nyt joulun viettoon ja kohti menestyksen vuotta 2016
 
.

maanantai 7. joulukuuta 2015

Noitien kirkossa - Trollkyrkan, Jomala


Ingbybergetin huipun tuntumassa on laaja, noin 60 m x 60 m kokoinen pirunpelto - Knapplarna. Yli 60 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella sijaitseva kivipelto on noin 7000 vuotta sitten vuoren rinteitä huuhtoneen Ancylusjärven muinaisranta. 

Katson ylöspäin, vaieten. Musta kita aukeaa jylhän jyrkänteen kyljessä. Tila tummuu ja pian istun luolan kostella lattialla, pimeyden piirin ympäröimänä. Yö laskeutuu hiljalleen Jomalan Trollkyrkanin ylle.
Lumettoman talven märkä, läpitunkeva synkkyys luo rotkon ympärille poikkeuksellisen ilmapiirin. Rotkoretkille kannattaa suunnata eri vuorokauden ja vuoden aikoina. Jokainen aika luo kohteelle aivan omalaatuisen tunnelmansa.
 
Trollkyrkan, Peikonkirkko. Se on ensimmäinen mielikuva, mutta menemme syvemmälle – ohi ensivaikutelmien. Troll sanalla tarkoitetaan myös noitaa, tämä Jomalan kolea pyhättö ei olekaan metsänpeikkojen piilo vaan noitien muinainen kokoontumispaikka - Noidankirkko.

Trollkyrkan - Noitakirkko. Luola on pitkä ja tilava, Suomen mittapulla iso. Luolan kautta pääsee kiipeämällä ja ryömimällä vuoren laelle. Luolan eläimistö on hyvin runsas; hämähäkkejä, lukkeja, perhosia, yökkösiä ja etanoita.
Tänne tilavaan kirkkoon noidat kokoontuivat Pitkäperjantaisin salaisiin menoihinsa. Pitkäperjantain jälkeisenä lauantaina Jumalan suojeleva vaikutus on pienimmillään ja tällöin noidat kykenevät vapaasti tekemään taikojaan ja työskentelemään pahojenvoimien kanssa. Hiljennän mieleni ja yritän saada yhteyden muinaisiin menoihin – millainen näky on ollut luolan hämärässä lumossa, transsin vallassa tanssinut noitien joukko? Maailma on ollut niin erilainen.

Luolahämähäkkien läheisyyden hetki - herkkää kosiskelua vai brutaali reviiritaistelu?
Jatkan matkaa lumoutuneena. Polku nousee kapeaan solaan; se on Ingbybergetin rotko ja komea rotko onkin. Rotkon seinämien pyöristyneet muodot kielivät veden uskomattomasta voimasta. Solassa kulkeva polku nousee kohti vuoren lakea. Vieressä kohoavissa jyrkänteissä kasvaa paksulti sammalta ja jäkälää; yö ottaa tiukempaa otetta maisemasta. Taskulampun valokeilassa hohtavat saniaiset kurottelevat kohti rotkon pohjaa tehden tunnelmasta kiehtovan ja mystisen.     
45 yksilön lauma talvehtivia liuskayökkösiä luolan pimeydessä on mykistävä näky, liuskayökkönen yksi Suomen luolien yleisimpiä asukkeja.
Rotko on niin upea, että on vaikea käsittää miksei Ingbybergetiä mainosteta rotkokohteena. Ovatkohan noidat hyödyntäneet tätä rotkoa, vai onko toiminta keskittynyt vain suojaisaan Noidankirkkoon. Suojaa luola on tarjonnut myös kriisiaikojen pakolaisille, kallioisessa piilossa pakoili 1700-luvun alkupuolella vanha nainen lehmänsä kanssa. Samaan aikaan saaren pohjoispäässä Suomalainen sissipäällikkö Tapani Löfving ryömi piiloon Getavuoren suojaosiin labyrintteihin. Ahvenanmaan lumoava luonto on täynnä geologisia ihmeitä ja muinaisia mysteerejä; kiehtovia myyttisiä tarinoita. Unohtakaa linnoitukset ja laivat – tämä on todellista Ahvenanmaata.
SUOMEN ROTKOT

Ensimmäinen Suomen rotkoista kirjoitettu suurteos

Suomen rotkot esittelee kotimaamme komeimmat rotkomuodostumat Ahvenanmaan eteläisiltä saarilta aina Utsjoen pohjoisiin erämaihin. Kirjan tietojen avulla löydät oman kotiseutusi ja lomakohteesi kiehtovimmat rotkot, kurut, uurot, lukot ja rotit sekä pääset tutustumaan näiden luonnonihmeiden syntytapoihin sekä historiaan, legendoihin ja kansantarinoihin, joita hämyisten rotkojen ympärille on muodostunut.

Teos sisältää tiedot yli 500 kotimaisesta rotkosta, kurusta ja kanjonista. Kohteista 150 esitellään runsaalla värikuvituksella, elävin kohdekuvauksin, selkein ajo-ohjein, kartoin ja geologisin faktoin. Suomen rotkot sisältää satoja värikuvia ja lähes 200 karttaa. Kirja on kiehtova yhdistelmä matka-, tieto-, ja kuvakirjaa. Tuomo Kesäläisen mielikuvitusta ruokkivat kohdekuvaukset ja näyttävät luontokuvat takaavat säväyttävän luontoelämyksen myös nojatuolimatkailijalle. Teoksen asiantuntijana toimii arvostettu geologi ja palkittu kansanperinteentallentaja Aimo Kejonen.

TILAA KIRJA: Salakirjat - Suomen rotkot