perjantai 25. toukokuuta 2012

Satakunnan luolat :
Kanninkiven luolat, Kokemäki

Kanninkivi on louhikoksi hajonnut suuri, osin porfyyrigraniittia ja osin suonigneissiä oleva siirtolohkare. Lohkareen rikkoutuessa osin maanjäristysten ja osin pakkasrapautumisen takia on siihen syntynyt kaksi melko isoa luolaa.

Niistä pidempi on osin kaksi kerroksinen ja käsittää muutamia huoneita ja käytäviä. Lattiat louhikkoa. Seinät ja katot ovat eri-ikäisiä rakopintoja.

Tarinoiden mukaan kivi joutui nykyiselle paikalleen, kun Kanni –niminen jättiläinen heitti sillä yli Sääksjärven Sääkskosken vesisahaa, jonka kolina häiritsi jättiläistä. Mainittu saha perustettiin 1700-luvulla. Myöhemmin kiveä pidettiin jonkinlaisena taikapaikkana.


Kanninkiven sijainti on kaunis, kivi lepää aivan Sääskjärven rannalla. Toisaalta maisema on kuitenkin suorastaan raiskatun näköinen, valtavat sähkölinjat kulkevat aivan kiven ohi. Valtavien metallitolppien alta puut ja kivet on revitty raa´asti irti. Kanninkivi on rauhoitettu, mutta muuten maisemaa ei selvästikkäänm ole, ja nyt se on myöhäsitä... 


Suurimpia tunnettuja luolia Satakunnassa:

1. Lyttylän Pirunpesä, Pori (77 metriä)

2. Kanninkiven luolat, Kokemäki (40 metriä)

3. Plootuluola, Pomarkku (25 metriä)

4. Kellarikivi, Lavia (20 m)

5. Sikarounikko, Merikarvia (20 m)

Tuomo Kesäläinen & Aimo Kejonen

Vihitynmaan rinki, Rihtniemi, Pyhäranta

Minuun otti yhteyttä himan närkästynyt henkilö Pyhärannan suunnalta ja pahoitteli sellaista ilmiötä että Vihitynmaan ringin ympäristössä on aiheutettu häiriötä, liikuttu häiritsevän lähellä mökkejä / asutusta, sytytelty laittomia nuotioita...jne. Joten mikäli tämän blogin kautta tiedon kohteesta saaneet ihmiset suuntaavat paikalle niin muistakaahan kunnioitta myös maan omistajia ja alueen asukkaita!

Nuotion tekeminen ilman maanomistajan lupaa on aina kiellettyä ja laitonta!  

 

Jokamiehenoikeudet lyhyesti


Saat:

  • liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta;
  • oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua - voit esimerkiksi telttailla suhteellisen vapaasti, kunhan pidät huolen riittävästä etäisyydestä asumuksiin;
  • poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia;
  • onkia ja pilkkiä sekä
  • veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä

Et saa:

  • aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille;
  • häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia;
  • häiritä poroja ja riistaeläimiä;
  • kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta;
  • tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta;
  • häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla;
  • roskata ympäristöä;
  • ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa ja
  • kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia.

keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Lyttylän Pirunpesä, Pori

Kuvat: Tuomo Kesäläinen
Teksti: Tuomo Kesäläinen & Aimo Kejonen

Keväällä 2012 tutkimme geologi Aimo Kejosen kanssa Porin Lyttylässä sijaitsevaa pirun pesää ja törmäsimme kirjaimellisesti suureen yllätykseen. Pirunpesällä tiedettiin olevan luola, vaan ei mitään näin merkittävää. Useiden suurten kammioiden läpikuljettua ja ahtaiden tunneleiden läpi pölyisenä ryömittyä oli selvä että Porin Lyttylän Pirunpesän luolat ovat virallisesti Suomen kolmanneksi suurin luolasto. Pituutta repaleiseen louhikkoon syntyneellä luolastolla on pitkälti yli 70 metriä.  

Yksi Pirunpesän monista tilavista kammioista
Suomen virallisesti pisin tunnettu luola on Toskaljärven luola Enontekiössä, sillä on pituutta yli 100 metriä. Toiseksi suurin luola, Repokallion luola Kolilla on myös pituudeltaan yli 100 metriä. Toskaljärven luolassa virtaa maanalainen joki joten sen tutkiminen ei ole mahdollista. Porin luolasto on siis Suomen 2. pisin luolasto johon on mahdollisuus tutustua.
Pirunpesän louhikkoa
Aimo Kejosen ylläpitämällä virallisella luolalistalla on pitkälti yli 1000 kohdetta ympäri Suomea. Mikään pikkujuttu ei siis ole päästä listan 2. paikalle. Luolatietoja on kerätty Suomessa talteen järjestelmällisesti useita vuosikymmeniä. Porin suuri luolasto on onnistunut siis piilottelemaan pitkään poissa luolatutkijoiden silmistä, ehkä juuri siksi myös useat kriisiaikojen pakolaiset ovat valinneet Pirunpesän luolat piilopaikakseen.
Pirunpesä on myös tilavuudeltaan suuri luola suurten kammioiden ansiosta.


Pirunpesä on useiden suurten siirtolohkareiden ja niiden keskellä olevan, runsaat 10 m korkean kalliotapin rikkoutuessa syntynyt louhikko. Sen ympärysmitta on noin 300 m. Louhikossa on useita rakojen auetessa ja lohkareiden siirtyillessä syntyneitä luolia ja kaksi porttimaista lohkaremuodostumaa. Pirunpesän nykyasussa on nähtävissä sekä mannerjäätikön, maanjäristysten että pakkasrapautumisen aiheuttamia piirteitä. Luolien lattiat ovat louhikkoa ja kalliota, joita paikoin peittää ohut kariketurve.
Pirunpesän Pirunportti, valtavaa porttia on aikanaan saatettu käyttää uskonnollisiin tarkoituksiin
Pirunpesä on Isovihan, Pikkuvihan, Suomen sodan 1808-1809 ja vuoden 1918 sotapakolaisten piilopaikka. Se oli myös lähikylien nuorison kokoontumis- ja tanssipaikka 1960-luvulle asti. Pirunpesä on erään pirun koti. Se saatiin selville, kun piru yritti saada myöhään kiirastorstai-iltana saunoneen tytön valtaansa. Tyttö onnistui viivyttää pirun aikeita, kunnes kukko lauloi, piru menetti voimansa ja joutui loukkaantuneena pakenemaan. Myöhemmin sen kuultiin kovaäänisesti valittelevan tapahtunutta louhikossa.

Kartta Pirunpesälle

http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194743070513/artikkeli/porin+pirunpesa+on+suomen+kolmanneksi+suurin+luola.html

tiistai 15. toukokuuta 2012

Porin Pirunpesä on Suomen kolmanneksi suurin luola

Porin Pirunpesä on Suomen kolmanneksi suurin luola

Lue lisää keskiviikon 16.5.2012 Satakunnan kansasta

http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194743070513/artikkeli/porin+pirunpesa+on+suomen+kolmanneksi+suurin+luola.html

Geologi Aimo Kejonen yhdessä Pirunpesän luolaston kammioista

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Hiidenportti, Eura

Euran Isonristinkallion pohjoisrinteen komeat jyrkänteet tunnetaan nimellä Hiidenportti. Alueen tietäjien muinainen taikomispaikka. Jyrkänteeseen on syntynyt komeita muodostelmia ja mielenkiintoisia lohkareita lojuu mäen rinteillä, nimen syntyyn viittaavaa varsinaista porttia en ainakaan itse alueelta löytänyt. Toki rinteillä oli muutamia läpikuljettavia, porttimaisia muodostelmia.
Yksi mahdollinen Hiideportti, lohkareiden väliin syntynyt låpikäytävä pieni ja ahdas tunneli.



Jyrkänteen kalliot ovat paikoitellen erittäin louhikkoisia.


yrkänteen reunasta löytyi myös pieni luola, vaatimaton mutta huomiota herättävä. Kalliota vasten nojaavan lohkareen alle on syntynyt muutaman metrin mittainen käytävä johon aikuinen mahtuu hyvin ryömimään. Lattiata peittää hiiltä sisältävä kariketurve. Erityiseksi luolan tekee myös suuaukon edessä ole pieni kivipöytä joka on mahdollisesti ihmisvoimin luolan eteen asetettu. Pöytäkivi ja luolassa oleva hiili sekä sijainti tietäjien käyttämän hiidenportin läheisyydessä puhuvat sen puolesta että luola olisi mahdollisesti ollut aikoinaan jonkinlaisessa kulttikäytössä.



HIITTENHEITTÄMÄKIVI

Hiekkatien varressa, hieman alle kilometrin päässä hiidenportista lepää komea siirtolohkare; Hiittenheittämäkivi. Kiven on tälle paikalle heittänyt Hiidenportilla asunut hiisi, mihin häiriötekijään Hiisi on kyllästynyt, sitä ei tarina kerro. Hiittenhaittämäkivi on myös matkaseita, kiveä on tervehdittävä, mahdollisesti myös lahjottava aina ohi kulkiessa. Mikäli kiveä ei tervehdi tuo se matkamiehelle huonoa onnea.

 


Kiitokset: Aimo Kejoselle