Seuraa meitä facebookissa: suomi365

perjantai 29. huhtikuuta 2011

Piruntätimäki, Sauvo


Piruntätimäki kohoaa jylhänä kallio-jumalana kohti sinistä taivasta aivan Sauvo-Kemiö tien varrella, vuoren laella ovat kautta aikojen kokoontuneet tietäjät, noidat ja shamaanit salaisiin menoihinsa. Pystysuoria kallion seinämiä, erikoisia kivimuodostelmia, mykistävänä avautuva maisema… Sauvon shamaanien pyhäkukkula vetää helposti vertoja monille Lapin seitakiville ja pyhille vuorille. Massiiviset kallioseinämät erottuvat erityisen hyvin ajettaessa Kemiön suunnasta kohti Sauvoa.




Vuoren pystysuorat seinämät ovat täynnä erikoisia muodostelmia; pyöristyneitä hiidenkirnumuotoja, pieniä onkaloita, teräviä kalliopiikkejä. Paikan historian tuntiessaan silmä harhailee pitkin punaisia jyrkänteitä, etsien merkkejä muinaisista menoista.


Huipun pyöreiltä kalliolaeilta aukeava näky hiljentää. Näin upeaa maisemaa ei avaudu kovinkaan monelta eteläisen-suomen näkötornilta. Puidenlatvojen ja peltoaukeiden takana kimmeltää kutsuvan sinisenä Nuuttiniemenlahti, ympäröivissä metsissä synkät kalliopahdat vartioivat maitaan kuin uhmakkaat jättiläiset. On täysin selvää miksi paikalliset tietäjät ovat hakeneet voimaa Piruntätimäen hengiltä.




Jylhimmän jyrkänteen juurella kallio on repaleista, maa louhikkoista. Lohkeilleeseen kallioon on syntynyt lippa, Pirun tätin kirkko. Tämän lipan suojissa on toimitettu kaikkein pyhimmät uhrihartaudet ja taikamenot. Kallio on lähiaikoina lohkeillut lisää ja lippa on lyhentynyt, kuinka massiivinen kirkko on aikoinaan ollut, sitä voimme vain arvailla. Millaisia ovat ne henget joiden kanssa tällä kukkulalla on käyty kauppaa, sen voimme selvittää yhä. Meidän on vain vapautettava mielemme ja otettava tieto vastaan.

Piruntätimäki kartalla

torstai 28. huhtikuuta 2011

Ilavan Kellari, Pyhäranta


Ilavan kellari - Valtavan siirtolohkareen alle muodostunut pieni luola Pyhärannan Nihtiössä.


Läpi kuljettava, istumakorkeuksinen tunneli on tarjonnut aikoinaan suojaa isovihan vainoa pakoileville ihmisille.


Maan tasalla sijaitseva, valoisa onkalo on sopiva vaikka lasten leikkeihin. Luola sopisi hyvin paikalliseksi turistinähtävyydeksi. Autolla pääsee aivan muodostelman viereen!

Ilavan kellari kartalla: KLIKKAA!!

SEIKKAILIJAN RETKIOPAS VARSINAIS-SUOMEN LUOLIIN ON ILMESTYNYT!

tiistai 26. huhtikuuta 2011

Tanskalan ryövärinluola, Sauvo


Sauvon Tanskalassa sijaitseva pieni tunnelimainen luola. Kallion repeämään kiilautunut kivenjärkäle muodostaa alleen pienen muutamia metrejä pitkän läpikuljettavan luolan. Luolassa on piileskellyt ryöväreitä.



Tanskalan luolasta on löytynyt kivikautinen vasarakirves.



Katso sijainti kansalaisen karttapaikasta: KARTTA

maanantai 25. huhtikuuta 2011

Sika-Kyöstin luola, Nousiainen

Sika-Kyöstin legenda

Kuvat Nousiaisten Sika-Kyöstin luolalta, tekstit lainattu Wikipediasta!



"Nimi ja tarinoita

Lääninkanslian asiakirjoissa liikanimi Sika-Kyösti esiintyy ensimmäisen kerran 1832. Liikanimen Sika-Kyösti (myös muun muassa "Sika-Kyöstä") Kustaa Nummelin sai kansantarinoissa ensinnäkin siksi, että hänen uskottiin kykenevän muuttamaan itsensä siaksi, jolloin hän on ollut silmänkääntäjän roolissa. Toisen version mukaan Nummelin oli pakomatkallaan piiloutunut erään teurastajan Turkuun kuljettamaan sikakuormaan. Piiloutuminen tapahtui siten, että Sika-Kyösti veti ylleen teurastetun sian nahan ja röhki sikana kuljetushäkissä muiden sikojen joukossa. Todennäköisimmin Sika-Kyösti sai liikanimensä varastettuaan sianpuolikkaan tai sikoja. Todellisuudessa hän ei kuitenkaan varastanut sikoja vaan neljä hevosta.

Tarinaperinteen keskuksia ovat Turun ja Salon seudut. Tarinoiden tunnetuin hahmo on kuoleva sankari, sitten veijari ja noita. Kuolevan sankarin hahmo esiintyy yleisimmin niissä tarinatoisinnoissa, joissa nimismies ampuu Sika-Kyöstin joko hopea- tai lyijyluodilla.

Veijari-hahmo toteutuu muiden muassa tavarantasaajasta kertovissa tarinoissa. Robin Hood -hahmona Sika-Kyösti jakaa rikkailta ottamaansa omaisuutta köyhille. Todellisuudessa Kustaa Nummelin palkitsikin aina hyvin ne, jotka antoivat hänelle ruokaa ja majoituksen eli hyysäsivät häntä. Naiset ja lapset olivat Sika-Kyöstin erityissuojelussa. Useissa tarinoissa hän lahjoittaa viimeisen lehmänsä velan takia myyneen torpan emännälle uuden lehmän hinnan. Tavallisesti Sika-Kyöstiä ei tunnisteta, ja hän päättää kohtaamisen tokaisemalla: minä olen juuri se pelätty Sika-Kyösti. Tässä kuvastuu Sika-Kyöstin maine toisaalta pelättynä ja toisaalta ihailtuna hahmona.

Noita-tarinoissa yliluonnollisia kykyjä omaava Sika-Kyösti on liitossa pirun kanssa ja hänet saattoi tappaa vain hopeisella luodilla. Kertomusten rationaalinen selitys haavoittumattomuudelle on nahkainen tai rautainen panssari, joka suojasi luoteja vastaan.

Harvinaisin hahmo on murhamies ja vähiten tunnettu tarina-aihelma on Sika-Kyöstiin liitetty syntymättömien lasten surmaanminen ja syönti.

Sika-Kyöstin kallio ja hauta

Nummelinin kuolinpaikalle Raisiossa hakattiin kallioon risti ja vuosiluku 1836 sekä nimikirjaimet S.G. (Svin-Gösta) ja todennäköisesti myöhemmin virheellinen päivämäärä 29.5. Lasten kerrotaan pelänneen tuota paikkaa. Kuolinkallion ohitus antoi aiheen kertoa Sika-Kyöstin kuolemasta ja muita tarinoita. Kallioon liittyy vielä ainoa Sika-Kyöstistä kertova kansanlaulu, jonka mukaan hän oli "varkaiden kuningas". Kalliokirjoitus muistutti raisiolaisia ja ohikulkijoita legendaarisen mestarivarkaan kuolemasta aina vuoteen 1960, jolloin TVH räjäytti kalliota uutta moottoritietä rakentaessaan.

Sika-Kyöstin luolat

Varsinais-Suomessa on kaikkiaan kolme Sika-Kyöstin nimellä tunnettua luolaa.

Hänen syntymäkotinsa lähellä Nousiaisten Hyrkön kylässä on kivenlohkareista muodostunut luola, jonka pohjalla näkyy makuusija. Paikallisen perinteen mukaan Sika-Kyösti on oleillut siellä. Luolan koon perusteella se on ollut mahdollista, sillä sisään mahtuu noin viisi ihmistä. KARTTA



Halikossa, kirkon viereisellä Kärävuorella on toinen Sika-Kyöstin luola, joka sijaitsee vaikeakulkuisella jyrkänteellä, suuren lohkareen alla.

Maskussa on kerrottu Mätikän luolassa majailleen rosvoja, joista kuuluisin lienee Sika-Kyösti."

Tekstit: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sika-Ky%C3%B6sti



Seikkailijan retkiopas Varsinais-suomen luoliin

sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Antinmäki, Perniö




Perniön Antinmäen kukkulan laella kohoaa kaksi komeaa pronssikautista hautaröykkiötä. Suuremman halkaisia n. 10 metriä ja korkeus 3 - 4 metriä.


Antinmäen huipulta on komeat maisemat ympäröiville pelloille ja metsiin.


Vanhaa rompetta rinteen silokallioilla.






Antinmäen rinteellä on pieni lohkareen alle muodotunut luola. Luola on aikoinaan toiminut paikallisen sepän pajana.

Antinmäki löytyy täältä: KARTTA

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Urpankallion luolat, Mietoinen


Pyöristynyt ja jyhkeä Urpankallio erottuu selvästi Mietoisista Askaisiin johtavalle tie nro. 1930:lle. Urpankallio sijaitsee pienen peltosaarekkeen päässä, Mynämäentien ja Kaulakontien risteyksessä.


Urpankallio on lohjennut ja murtunut useisiin osiin, halkeamiin on muodostunut kaksi lohkareen läpi kulkevaa rotkomaista luolaa. Lohkare pohjoiset tunnelit johtavat viistosti kallion laelle.


Lohkareella elää supikoiria, toisen luolan yläosan kalliolipan alla on eläinten vessa, ja löyhkä on sen mukainen. Toisen luolan yläosa on ahdas ja ryteikköinen, Suuaukon tukkii osittain kaatuneen puun runko ja pystyssä törröttävä juurakko. Nämä elementit lisäävät mukavasti tunnelmaa melko vaatimattomaan luolaa.


Urpankallion tunnelit ovat itsessään kiehtovia ja tilavia luolia. Maasto luolien ympäristössä on ryteikköistä ja vaikea kulkuista, luolissa asuu eläimiä ja kallio sijaitsee oikeastaan, ainakin osittain omakotitalon tontilla, joten suurempaa potentiaalia ei Urpankallio tunnelella ole mutta kyllä niillä kannattaa poiketa kun ohi kulkee!

Urpankallio löytyy täältä: KARTTA

Veskellar, Uusikaupunki

Veskellar on valtava avoluola Pärkänvuoren kyljessä, Uudenkaupungin ja Taivassalon rajamailla.


Pärkänvuoren pystysuorat 10 -20 metriä korkeat jyrkänteet ovat kiipeilijoiden suosiossa!


Veskellar ei ole pimeä, eikä luolamainen. Suojaisan valtavan lipan alle mahtuu kuitenkin kymmeniä ellei satoja ihmisiä.


Useimiten luolan kivikoilla makaa vesi, siitä varmasti luolan nimikin. Loppukesällä pohjan kivikot voivat olla kuivilla. Luolan edessä on suuri Morsiuskivi niminen lohkare johon liittyy tarinoita.

SEIKKAILIJAN RETKIOPAS VARSINAIS-SUOMEN LUOLIIN ON ILMESTYNYT!
Tilaa kirja tästä linkistä: TILAA KIRJA TÄSTÄ!

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Ryövärinluola, Kaarina

Kaarinan Kuusiston saaren päästä, pienestä ryövärinholman saaresta aivan merenrannan tuntumasta löytyy yksi eteläisen Suomen upeimmista luolista. Merirosvojen muinainen piilo, Ryövärinluola.



Kapea halkeama alkaa kallion laelta ja jatkuu syvänä rotkona meren rantaan. Mittaa kallion repeämällä on 50 -100 metriä. Rotkon kattoon ja seinämien väleihin kiilautuneet lohkareet muodostavat kanjoniin ainakin 3 suurta holvimaista luolaa. Luolan korkeus erot ovat suuret, luolien lattiaa peittää kosteat kivet ja sammaloituneet puunrungot. Tunnelma on taianomainen.



Ryövärinluola on Varsinais-Suomen komeimpia. Tarkemmat kuvaukset ja tarinoita luolan merirosvoista sekä 29 muuta Varsinais-suomalaista luolaa kirjassa: Seikkailijan retkiopas Varsinais-suomen luoliin

Kartta

perjantai 1. huhtikuuta 2011

Kirjatraileri: Seikkailijan retkiopas Varsinais-Suomen luoliin



Seikkailijan retkiopas Varsinais-Suomen luoliin on pian täällä! Tutustu kirjaan tästä linkistä: KIRJATRAILERI

Kirjatraileri: Seikkailijan retkiopas Varsinais-suomen luoliin
http://www.kirjatraileri.fi/default.asp?sivuID=26924&component=/trailerit/default.asp&recID=224