Turussa, Kakskerran ja Kuusiston saarien välissä sijaitsee pieni, erikoisesti nimetty saari: Kirkkoherra. Olen pitkään tiennyt että Kirkkoherralla pitäisi olla luolia, kun ei ole ollut venettä, on saaren tutkiminen jäänyt. Kylmä ja pitkä talvi kuitenkin antoi mahdollisuuden kävellä saareen.
Saari on kaunis, louhikkoinen ja jylhä. Saaren Kuusiston puoleinen ranta on korkean ja repaleisen louhikon peittämä, tässä louhikossa luolaston pitäisi sijaita. Lohkareiden väleistä löytyy pieniä käytäviä ja onkaloita, suurempaa luolaa kuitenkaan ei löydy. Lisäksi rannassa on maihinnousu kielletty kyltti ja yksityisomistuksessa oleva mökki sijaitsee aivan kallioiden takana.
Jos et siis ole supikoira tai mäyrä ei louhikko tarjoa juurikaan elämyksiä. Antakaamme siis rauha mökin omistajille ja ihailkaamme louhikkoista rantaa kunnioittavalta etäisyydeltä.
Saaren Kakskerran puolelle työntyvä kapea niemenkärki on erilainen. Jyhkeän louhikon peittämä sekin. Ehkä nämä erikoiset kalliomuodostelmat ovat saaren kummallisen nimen takan. Niemellä ei ole kieltokylttejä eikä mökkejä, joten siihen voi tutustua rauhassa.
Niemen erikoisin muodostelma on kolmeen tai neljään osaan lohjennut kiven järkäle. Reunimmainen kivi seisoo jylhänä, taivaita tavoittelevana obeliskina kauniissa merimaisemassa. Kivi on aivan kuin ihmisen veistämä. Riimut tai muut kaiverrukset vain puuttuvat, ja se olisi Suomen historian merkittävimpiä kivipaaseja.
Muut kivet muodostavat leveän , pystyreunaisen läpikuljettavan käytävän. Tämä muodostelma on huonollakin mielikuvituksella helppo nähdä jonkinlaisena pyhänä seremonia tai uhripaikkana. Näky on hiljentävä. Myös muuten saaren louhikot ovat erittäin kiehtovaa tutkittavaa.
Ehdottomasti tutustumisen arvoinen saari, on vain kunnioitettava saaren rauhaa ja mahdollisesti olisi hyvä kysyä saaren omistajalta lupa maihinnousuun!
Kartta
perjantai 4. maaliskuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Olen monina talvina hiihtänyt Kirkkoherran ympäri, evästellyt saunarakennuksen puoleisella rannalla,-ja jatkanut matkaa takaisin Ispoisiin.Koskaan ei ketään ole näkynyt. Tänään kalliolla oli nuorimies koirineen tehnyt nuotiotulet ja paistelivat makkaroita...Ei liene luvallista puuhaa? Kukahan saaren omistaa? Taitaa olla onnellinen ihminen!
VastaaPoistaEi se luvallista ole, jos ei omista saarta tai ole saanut lupaa tulentekoon. Kyllähän metsiin ja kallioille nuotioita tehdään joka päivä, se on tärkeä osa Suomalaista retkeily perinnettä, kyllä teen itsekin "laittomia nuotioita" silloin tällöin. mutta tarkkavaisuutta ja hyvää makua on syytä noudattaa ja kesäisin tietysti varovaisuutta... Tänä talvena on kyllä jäillä riittänyt kuhinaa, tavannomaista enemmän. Paksu jää ja hienot kelit houkuttelevat!
VastaaPoistaSaari on kyllä kaunis, mukavan kokoinen ja hyvällä paikalla. Totisesti omistaja on onnekas ihminen. Voi tietysti olla käärme ongelmaa kun on niin kivikkoinen, hyviä koloja riittää.