Suomen läntisin kalliomaalaus Maskussa, Mätikän luolamaalaus

Teksti ja kuvat 25.4.2012 Tuomo Kesäläinen

Retkeilijöiden, geokätköilijöiden ja kalliokiipeilijöidenkin suosima Maskun Mätinkänluola on yksi Varsinais-Suomen komeimpia ja viihtyisimpiä luolia, ehkä koko Suomen mittakaavassakin ihan luolien kärkipäässä. Ainakin minun luolakokemusteni perusteella. Olen useassa haastattelussakin maininnut Mätikänluolan omaksi suosikikseni! Miksi luola sitten on niin kiehtova ja komea?

Ensinnäkin se on suuri, tilavan, lippamaisen eteistilan alle mahtuu sateensuojiin jo kymmeniä ihmisiä, suuri osa Suomen luolista ei ole edes tämän eteiskammion kokoinen. Eteisen takaosasta jatkuu matala käytävä kallion sisään. Kallion poikki kulkevaan, seisoma korkuiseen käytävään paistaa kallioiden raoista hieman valoa. Tunnelma on kuitenkin luolaan sopivan hämyisä.

Luolan pimeydessä yöpyvä perhonen

Luola jatkuu seisoma korkuisena yli 10 metrin matkan. Luolan takaosassa paistaa päivä, luola on läpikuljettava vaikka toinen suuaukko on huomattavasti pääsisäänkäyntiä ahtaampi ja repaleisempi. Luolalla on myös kolmas sisään / uloskäynti. Melko tarkalleen puolesta välistä luolan käytävää lähtee 45 asteen kulmassa erittäin kiehtovan näköinen, veden pyöristämä, molemmista päistä avointa hiidenkirnua muistuttava ahdas tunneli kohti kallion lakea. Ahdas käytävä nousee luolan katolle. Edessä on aivan tasainen kalliolippa; luolan kattoterassi. Mätikänvuoren päältä on komeat maisemat ympäröiviin metsiin ja viljelysmaille. Komea paikka ja komea on historiakin.

Lähikylän asukkaiden kerrotaan piileskelleen vainoajia Mätikänluolan suojissa. Kerrotaan myös legendaarisen varkaan Sika-Kyöstin aikanaan piilotelleen virkavaltaa Mätikän pimeissä tunneleissa. Luolan tasaiseen kallioon on joku luolan käyttäjistä kaivertanut tekstin ”JUHO 1877”, kuka on tämä Juho? Sitä ei taida kukaan tietää.

Mutta taitaa paikalla olla vielä tätäkin värikkäämpi ja kiehtovampi historia. Olen itse käynyt Mätikänluolassa useita kertoja, varmasti yli 10. Monta kertaa olen pysähtynyt kaiverrusta vastapäätä olevan kallion kohdalla miettimään, mitä on tämä punainen, vanhaa kalliomaalausta muistuttava väri kalliossa. Kuvio on liian epäselvä tulkittavaksi mutta toisaalta liian selväpiirteinen luonnon tekeleeksi.

Viimetalvena ihmettelin jälleen maalausta ja päätin alkaa selvittää asiaa. Lähetin kuvia väriläiskästä useammallekin kalliomaalauksia tutkineelle Suomalaisarkeologille. Ihme kyllä, kukaan ei tyrmännyt ajatusta. Useat alan ammattilaiset olivat vakuuttuneita siitä että väriläiskä Mätikänluolassa tosiaan olisi jopa 5000 – 6000 vuotta vanha kalliomaalaus, kyllä, aito tuhansia vuosia vanha, esihistoriallinen luolamaalaus vain 2 kilometrin päässä Maskun keskustasta ja 8 tien ruuhkista.

Toivon mukaan arkeologit tutkivat kohteen vielä tänä kesänä ja asialle saataisiin vahvistus. Itse maallikkona voin vain välittää tiedon ammattilaisille ja heidän tehtäväkseen jää sitten todeta on maalaus aito ja esihistoriallinen. Maalauksen iän määrittäminen voi tietysti olla ylivoimaisen vaikea tehtävä jopa ammattilaisille, mutta aika näyttää mihin tuloksiin tämän kohteen kanssa tullaan.

Ihmettelen toisaalta ettei kuvaan ole kiinnitetty aikaisemmin huomiota, on se toki pimeässä luolassa, mutta toisaalta luolalla taitaa käydä retkeilijöitä useampana päivänä viikossa. Geokätkijöitä ja kiipeilijöitä kuhisee paikalla kuin muurahaisia. Voi olla että se ei vain kiinnitä huomiota, ihmiset usein jättävät havaitsematta asioita jos niistä ei ole etukäteen kerrottu. Jos siellä ei ole opas kylttiä, ei siellä ole luolamaalaustakaan, moni varmasti ajattelee, tai kuittaa värin teinien töhryinä.

Voin olla kuitenkin ylpeä löydöstä, olisi jopa häpeä jos en olisi sitä ensimmäisenä pannut merkille. Kun kerran kirjoitin Suomen kaikkien aikojen ensimmäisen luolakirjankin. Olen tainnut kehunut lehdissäkin asti tuntevani Varsinais-suomen luolat kuin omat taskuni.

Maalaus on erikoinen, siitä ei oikein saa otetta. Siinä on kymmenkunta terävää piikkiä jotka lähtevät epämääräisestä väriläiskästä. Hyvällä mielikuvituksella siinä voi hahmottaa jonkinlaisia eläinhahmoja mutta tosiaan vain hyvällä mielikuvituksella. Sijainti on myös ajatuksia herättävä, luolan katossa olevasta kapeasta kallionraosta paistaa aurinko suoraan seinämään jossa piirros on, joten paikka ei todellakaan ole sattuman varaisesti valittu.
 

Luolan käytävällä makaa myös toinen erikoinen todiste Mätikänluolan suuruudesta. Keskellä käytävää, kattoterassille johtavan tunnelin tuntumassa on aivan pyöreä, halkaisijaltaan noin 50 cm leveä pallokivi. Kivi on varmasti tarkoituksella luolaan tuotu mutta mitä tarkoitusta varten? Kenties Mätikänmäki luolineen on ollut muinoin suuressakin arvossa pidetty palvospaikka.

Luolan ulkopuolella on myös merkkejä ihmisen töistä. Rinteellä on valtavia kivipöytiä ja niin kutsuttuja hautovia kiviä joita on pidetty megaliitti ajan rakennelmina. Leif Paulin on julkaissut aiheesta joitain ”tutkimuksiakin”. Aivan Mätikänluolan lähialueilta mm. Nousiaisista on löydetty useita kivipöytiä jotka on arkelogien toimesta käyty varmentamassakin. Hyvin todennäköisesti siis myös Mätikän rinteiden kivirakennelmat ovat ihmiskätten töitä.

Vesitornin puoleisella rinteellä, jossa peltojen tilalla joskus maalauksen teon aikaan on lainehtinut vesi, on jyrkänteen reunalla pitkä jono suuria kivenlohkareita. Ehkä vesi on yltänyt juuri tälle korkeudelle ja Mätikän palvospaikalle on päässyt suoraan vesiteitse.

Mielenkiintoinen paikka, kaiken kaikkiaan, minä olen tehnyt oman osani ja laittanut tiedon löydöistä eteenpäin. Omien alojensa ammattilaiset tutkivat paikan omien resurssiensa mukaan ja ehkä joskus saamme kuulla oliko Maskun Mätikänluolan maalaus todella aito ja näin ollen Suomen läntisin kalliomaalaus.

25.4.2012 Tuomo Kesäläinen