tiistai 19. tammikuuta 2010

Kärsämäen Pirunpesä, Turku

Turussa, aivan lentokentän läheisyydessä sijaitsee erittäin näyttävä ja massiivinen kivimuodostelma, Kärsämäen Pirunpesä. Pirunpesä on valtava suuriin osiin murtunut siirtolohkare, lohkeilleiden ja irronneiden kivien alle on muodostunut usea suuaukkoinen ja useista pienemmästä luolasta muodostuva luolasto, tätä luolaverkostoa on perimätiedossa pidetty Pirun asuinpaikkana.


Toisen tarinan mukaan Jumala kyllästyi lohkareen sisällä asuviin Piruihin niin, että antoi salaman halkaista kiven ja pirut lensivät tiehensä. Tämän version mukaan ei alueella siis enää piruja asuisi.

Ulkoisesti Pirunpesä on hyvin näyttävä, kohteen ulkomuotoa hallitsee kaksi valtavaa lohkaretta, tai oikeastaan yksi lohkare joka on revennyt keskeltä kahtia. Kivijärkäleiden väliin muodostuu suuri, useita metrejä pitkä ja 6 – 8 metriä korkea rotkomainen muodostelma.

Lohkareiden alta löytyy useita luolia, suurimmissa luolissa tilaa on reilusti, niin että niissä mahtuu hyvin kulkemaan ja katselemaan. Lisäksi aluetta tutkimalla myös kauempana olevista lohkareikoista löytyy luolan määritelmät täyttäviä muodostelmia, ja laaja alueen pitää ollakin, eihän pirulle vaatimattomampi pesäluolasto riittäisikään.

Massiivisilla ja jyrkkäpiirteisillä järkäleillä seikkaillessa on helppo samaistua ajatukseen miksi alue on nimetty Pirunpesäksi. Näiden jylhien kivipaasien lomassa kulkiessa tuntee olevansa keskellä jonkinlaista muinaista kulttipaikkaa ja on helppo kuvitella alue itse Pirun kotikulmiksi.

Mielenkiintoinen yhteys kirkkoon löytyy Suomen tunnetuimmasta pyhiinvaelluksesta, Pyhän Henrikin Ekumeenisesta pyhiinvaelluksesta. Pyhiinvaellusreitti kulkee Turun tuomiokirkolta Maarian kirkolle, josta matka jatkuu Pirunpesän ohi Ruskon kirkolle ja edelleen Köyliöön. Kerrotaan että pyhiinvaellus kulkee Pirunpesän ohi juuri siksi, että pyhiinvaeltajat saavat kontrastia kokemukseensa päästessään tekemisiin myös pahojenvoimien kanssa.


Alla olevasta reilusti yli sata vuotta vanhasta lehtiartikkelista selviää myös mielenkiintoinen yhteys Pirunpesän isännän ja Ruskon kirkkopikarin välillä.

”Haliswaha. Lähellä Turun kaupunkia, wiiden wirstan matkalla pohjoista kohden, Ruskon kappeliin wiewän tien warrella on hywin suuri halennut kallion möhkäle, jota kansa tawallisesti nimittää: "Haliswaha". Tästä Haliswahasta on kerrottu seuraawa taru, joka wielä elää kansan muistissa, ja /useasti peljättää nuorta, pimeässä siwumatkustajaa, koska juuri siltä paikalta myös metsä alkaa. Joku sata wuotta takaperin oli wielä Suomen rustholleissa hewonen ja mies sotakunnossa pidettäwä. Tästä ajasta on wielä Turun lähellä olewa "Trakunaplaani" muistona - Ruskon kappelissa on Lähtemäki niminen rustholli. Tämän rusthollin sotamies oli hewoisineen yön pimeydessä sattunut tulemaan kotio sotaharjoituksista Turun kaupungista. Kun hän juuri oli ehtinyt tulla Haliswahan kohdalle, kuuli hän metsästä ääntä, jonka hän luuli olewan ihmisen äänen. Hän pysähti hewosensa, koska hänen sattui olemaan kowa jano, ja tiesi myös sillä paikalla metsässä olewan sywän kaiwon. Hän huusi raikkaalla sotaäänellä: Tuokaat minulle wettä juodakseni!" Pian tulikin metsästä mies, jolla oli jalat kuin hewosella; hänellä oli härän sorkassa wettä, jota tarjosi sotamiehelle juoda. Sotamies ei huolinut, waan sanoi: "Tuo paremmalla astialla." Hewoisjalkainen mies meni ja toi toisen kerran, mutta astiana hänellä oli härän sarwi. Sotamies ei tästäkääm huolinut, waan pyysi tuomaan paremmalla astialla. Hewoisjalkainen mies meni ja toi suurella hopeapikarilla, jonka sotamies otti heittäen weden pois sisältä. wesi oli niin wäkewää, että kuin heittäissä oli wähän loiskahtanut hewosen selälle, kohta paloi karwa siitä paikasta. Nyt läksi sotamies täyttä neliä ajamaan Ruskolle päin, hewoisjalkainen mies perästä, tämä oli jo saawuttamaisillaan hänet, kuin aamurusko walaisi ja Ruskon kirkko näkyi. Sotamies huusi hädissään: "Mikko* auta minua saat tämän pikarin!" Kohta lauloi pieni lintu: "Aja wiirii waari kynnetyn maan päälle." Sotamies ajoi yli aidan Asolan pellolle, ja hewoisjalkainen mies katosi näkymättömiin, eikä häntä ole sen jälkeen nähty. Sotamies lahjoitti pikarin Ruskon kirkolle, joka on tänäkin päiwänä hywin pulska niin pienen seurakunnan kirkkopikariksi kuin Rusko on. Tähän päättyy nyt tämä tarina Haliswahasta ja kirkon pikarista; ei se juuri todelta näytä, mutta paljon on muutakin taika-uskoa kansan seassa.”

- Kristo

(Aura 102/1.9.1883 s. 3,4.)



SAAPUMISOHJEET

Alueelle on erittäin helppo saapua, autolla pääse muutaman kymmenen metrin päähän kohteesta. Käänny valtatie 9 Turun lentoasemalle, Lentoasemantieltä muutaman sadan metrin jälkeen käännös vasemmalle (toinen risteys) Risteyksessä on kyltti ”PAALUTEHDAS”. Tätä tietä jatketaan 1.2 kilometriä, Moisiontien ja Soralantien risteyksessä on hiekka alue johon auton saa parkkeerattua. Pirunpesä sijaitsee aivan teiden risteyksessä, korkeat kalliot näkyvät puiden takaa ”parkkialueelle” asti. Kohde on ehdottomasti käymisen ja näkemisen arvoinen, ja tunnelma alueella on todella erityinen .

Koordinaatit kohteelle:
LAT 60° 30´ 00.9"
LON 22° 16´ 49.1"

3 kommenttia:

  1. Mielenkiintosia nää tarut ja vanhat jutut. Kävin tuossa 1 päivä tuolla Turun pirunpesällä katsomassa. Samalla tuli mieleen koulukaverin asuintalo Soralantien ok talossa. Ko talothan on jo kauan sitten purettu. Tuossa jutussa mainittu kaivo vois olla se santakuoppa mikä tuossa metsikössä on, hyvä uimapaikka :)

    VastaaPoista
  2. Tuolla on tullut käytyä. Erittäin vaikuttava paikka. Ja se on todella iso kivi. Kuvasta ei tuota näe. Siellä on joku kuparilaattaa kyljessä mutta en nähnyt mitä siinä luki?

    VastaaPoista
  3. käytän tätä opiskelussa,kiitos muuten kalenterista joulumarkkinoilla

    VastaaPoista