Joissakin lähteissä mainitaan Suomesta löytyvän 1200 luolaa. Tämä tieto pitää paikkansa, mutta millaisen kallionkolon kukakin määrittelee luolaksi vaikuttaa vahvasti henkilökohtaiseen näkemykseen luolien määrästä. Virallisissa yhteyksissä Suomessa voimassa olevan määritelmän mukaan luolaksi lasketaan kallion kolo jossa on katto ja seinä ja sisään mahtuu hyvin 3 henkilöä, lippaluola taas on kalliolippa jonka alle mahtuu vähintään 10 henkilöä. Itse en kovinkaan montaa lippaa luokittelisi luolaksi, Paimion Hallinmäen kallio on hyvä esimerkki ”luolasta” jolla ei ole mielestäni mitään tekemistä luolan kanssa.
Geologian tutkimuskeskuksen arvokkaiden kohteiden inventoinnissa mainitaan Hallimäen graniittikallion lippaluolan kooksi 3m x 3m x 25m ja silmämääräisesti arvioituna nämä mitat täyttyvät. Lippa tarjoaa hyvin suojan ylhäältä päin tulevalta sateelta. Lumen määrästä huolimatta lipan alla ei lunta ole. Lippa ja kallio kokonaisuudessaan on kaunis mutta luolasta puhuminen olisi väärin.
Lipan reunalta roikkuvat jääputoukset ovat talvisen metsän ehdottomasti mielenkiintoisin ja kaunein yksityiskohta.
Suuria jääpuikkoja ja jääputouksia kannattaa etsiä pystysuorilta kalliojyrkänteiltä, muodostelmat syntyvät samaan paikkaan vuodesta toiseen. Kallioilla ja luolissa törmää pakkasilla myös äärimmäisen kirkkaaseen, jopa hämmästyttävän puhtaaseen ja kiiltävään jäähän. Oikealla ajoituksella luola voi jääpuikkojen ansiosta muistuttaa pientä tippukiviluolaa.
Hallimäen kallioiden läheisyydessä kulkee noin 4 kilometrin mittainen luontopolku. Polun varrelta löytyy nuotiopaikka, näkötorni, kauniita suomaisemia ja suolampia. Nähtävyytenä maastoon merkattu mm. epämuodostunut kaksirunkoinen mänty, kääpiökuusi ja korsu. Luontopolulle on opasteet Paimiosta Hajalaan johtavan tien varrelta.
KARTTA
perjantai 4. helmikuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti