Seuraa meitä facebookissa: suomi365

maanantai 30. tammikuuta 2012

Suomen kaamein kämppä, Halikko

kuvat ja teksti: Tuomo Kesäläinen



Jos jossain rakennuksessa takuuvarmasti kummittelee, niin se on tämä; osapuilleen 100 vuotta vanha Portinvartijan tupa, Halikon Kokkilassa, Tammenpään kartanon kupeessa. Mikä rakennuksesta sitten tekee niin kaamean? Se on rakennus materiaali, pieni neliskulmainen tölli on rakennettu läheisellä kukkulalla sijainneiden muinaishautojen kivistä. Kyllä! Hautakivistä rakennettu talo, pystytkö keksimään törkeämpää tapaa rikkoa hautarauha? Jos tällä toiminnalla ei saa raivokasta poltergeistiä peräänsä niin ei millään. Ihmettelen jos Tammenpään kartanon uusi isäntä saa nukkua yönsä rauhassa.

Muutaman sadan metrin päässä portinvartijan tuvasta on kirottu silta, joka ei johda mihinkään, hautakivistä rakennettu sekin. Sillan takana kohoaa komea kukkula, jonka laella häpäistyt hautakummut on sijainnut. Tänä päivänä kalliolla on jäljellä yksi hiidenkiuas, sitä ja yhtä myllynkiveä lukuun ottamatta laki on aukio. Mikä sitten on näiden ilman tarkoitus jääneiden kammottavien rakennelmien tarkoitus ja kuka on työn takana?



Kallion laelle oli suunniteltu komea kivilinna. 1900-luvun alussa Tammenpään kartano oli valtion omistuksessa, vuokralaisena ja isäntänä hääräsi varatuomari Osvald Wasastjerna, aatelissuvunpoika, todellinen monitoimimies joka toimi mm. lukemattomien suuryritysten johtokunnissa ja RKP:n kansanedustajana. Wasastjerna eli avioliitossa toisen suuren aatelissuvun edustajan Olga Armfeltin kanssa.
Tämä porukka hääri vahvasti myös erilaisten salaseurojen ja kulttien parissa. Kahdella suuren suvun edustajalla on aivan varmasti ollut tietoa asioista, jotka eivät ole tarkoitettu tavallisen rahvaan korville. Onko rakentamisessa käytetty tarkoituksella juuri hiidenkiukaiden kiviä, rakennuskivestä kun ei Halikon suunnalla ole koskaan ollut pulaa. Mitä tarkoitusta varten itse kivilinna olisi rakennettu? Paikka ei varmastikaan ole sattumalta valittu, Tammenpään kartanon omistajat tunnetaan vuodesta 1540 alkaen, historia yltää vielä paljon kauemmas menneisyyden hämärään.

Tammenpään kartanon ja pyhänkukkulan välissä on pieni laakso, laakson läpi virtaa vuolas puro. Portinvartijan pihassa on suuri siirtolohkare, kenties vanha uhrikivi. Aluetta koristavat valtavat tammet. Paikka on ollut pyhä kulttipaikka jo tuhansia vuosia sitten, siitä kertovat tietysti myös hiidenkiukaat, joista rakennelmat on tehty.

Miksi Wasastjerna säilytti yhden hautakummun? Olisiko se käytetty linnan rakentamiseen vai oliko suunnitelmissa liittää kumpu linnan yhteydessä olevaan pyhättöön? Sota ja huono rahatilanne vesittivät projektin ja kivilinna jäi rakentamatta. Hautakivistä rakennettu portinvartijan talo ja kivisilta, joka ei johda mihinkään jäivät metsään syventämään mysteeriä.

Mitä kamalaa olisi kokenut tämä myyttinen portinvartija kaameassa mökissään. Aggressiivinen räyhähenki murskaisi jo ennestään lievistä henkisistä ongelmista kärsivän yksinäisen miehen mielenterveyden täysin. Illan pimetessä voi yhä kuvitella tärisevän, veren peittämän psykopaatin hiipivän pieneen tupaansa, hetken tyyntä, kunnes äänet aloittavat taas huutonsa ja saalistus alkaa alusta…

Portinvartijan talo löytyy täältä KARTTA

12 kommenttia:

  1. Upea ja kiehtova tarina! Ja hienot valokuvat! Siltakuva kuin Roman Polanskin elokuvasta "The Ninth Gate"! Tosi maukas!
    Kiitos kunnon kartasta!
    Onkohan Portinvartijan tuvassa joku joskus asunut ja asutaanko yhä?
    Tällaisella tarinalla ja tällaissa maisemassa voisi osallistua kansainväisiin lyhytelokuvakilpailuihin...

    VastaaPoista
  2. Maisemat ja ympätöivä luonto on tosiaan kaikin puolin upea. Vanhoja tammia, puroja, synkkää metsää. Tuo viereinen Tammnepään kartanokin on todella komea. Portinvartijan tupa ei näytä autiolta mutta ei kyllä asutultakaan. Jotain rojua siellä pihalla on ja verhot tiukasti ikkunoissa, ehkä jossain kesä käytössä ollut / on edelleen. En osaa sanoa.

    VastaaPoista
  3. Kiitos tästä postauksesta, oli mielenkiintoista! Aika kamalaa kyllä työ hautaröykkiökivien käyttö :/

    VastaaPoista
  4. Kyseinen talo oli ainakin viime kesänä vielä kesäkäytössä. Eiköhän kuukauden sisällä taas asukkaat ilmesty.

    VastaaPoista
  5. Kiitos tästä vinkistä, täytyypä käydä visiitillä :)

    VastaaPoista
  6. Tiesitkös, että kirotulta kivisillalta merelle päin löytyy myös 8 -vuotiaan aatelispojan hauta? Kivisillalta lähtee metsäpolku tosiaan merelle päin, y-risteyksestä käännyttäessä vasemmalle löytyy vielä synkempi ja pimeämpi reitti. Sitä kun uskollisesti jatkaa eteenpäin, löytyy poikaparan hauta. Itse en henkilökohtaisesti enää ikinä ehdoin tahdoin lähde seikkailemaan tuohon metsään, mutta jos teiltä kanttia löytyy nii sinne vaan (etenkin päiväsaikaan!) terveisin: Portinvartijan tuvan ja kivisillan naapurissa koko lapsuutensa asunut tyttö, lycka till! :)

    VastaaPoista
  7. oliko myös niin, että tämä pieni aatelispoika hukkui kotinsa kaivoon, kun yritti pelastaa sinne pudonnutta työmiehen poikaa?

    VastaaPoista
  8. Moikka! Olisi mielenkiintoista kuulla, mihin nämä faktat perustuvat, lähdeviitteet? Alueen historia on tosiaan mielenkiintoinen, mutta suhtaudun jokseenkin epäilevästi kuulopuheisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikuttaako tämä tieteelliseltä julkaisulta? Niinpä... kun kaipaa luotettavaa faktaa elämäänsä, kannattaa todennäköisesti aikaansa kuluttaa muualla kuin ihmisten blogeissa ja tämän tyyppisten kertomusten parissa? Seuraavaksi varmaan närkästyt kun Pirunpesän luolassa ei oikeasti asukaan pirua ;) vai asuuko sittenkin...?

      Poista
  9. Mielikuvitus on tietysti hieno asia, mutta luulisi Kesäläisen ymmärtävän, että tämän tyylinen kirjoittelu paikkatietoineen koskee myös tämän päivän ihmisiä ja aiheuttaa lieveilmiöitä. T. Portinvartija

    VastaaPoista
  10. Portinvartija voi osoittaa terveisensä myös Halikko.com sivulle ja Lasse Laasoselle (kuvaaja).Sitä kautta itse olen aikanaan paikasta tiedon saanut.

    VastaaPoista
  11. No kaikkea sitä silmiin osuu voi hyvä tavaton. Sinulla onnettomalla on todellakin selvästi äärettömän heikko ymmärrys julkaistavan tiedon sopivaisuudesta puutteellisen suomen kielen taitosi lisäksi. Nuohan ovat kultuurihistoriallisesti kauniita rakennuksia ja niiden rakentamiselle on varmaan ollut syynsä oman aikansa kontekstissa ja ihmisillä kulloisenakin aikana tapansa hakea materiaalit rakentamiseensa, mistä ne ovat ikinä saaneetkin.

    Onko sinulla joku peruste tai lähdeaineisto noille mahdollisesti ihmisiä loukkaaville kommenteille ja heidän mistä tahansa toiminnastaan aikanaan? En usko itse asiaan lainkaan ja sinun olisi varmasti hyvä oikaista se heidän osaltaan ja vielä enemmän koskien tätä päivää. Kunnianloukkaus ei ole kevyt asia ja jokamiehenoikeus taas on itselleni suorastaan pyhä asia. Kiipeilyssä samoilla lohkareilla ja kallioilla olemme aina halunneet nimenomaan kunnioittaa sekä paikkojen historiaa että suhteita maanomistajiin. Katso lisätietoa vaikka skil.fi-sivuilta aiheesta "access".

    Hyvä Tuomo, laitoin tämän artikkelin sopivuuden lakimieheni katsottavaksi, kun se kuitenkin sisältyy hänen tavalliseen kk-laskutukseensa. Ehkä hän on sinuun vielä yhteydessä en puutu siihen sen enempää. Yritä ystävällisesti tulevaisuudessa kirjoituksissasi noudattaa hyviä tapoja ja kunnioittaa ihmisiä, myös ja erityisesti maanomistajia.

    Terv.

    Antti Noramaa
    Suomen Kiipeilyliiton hallitus jäsen 1997-99.
    Vars.-Suom. Kiipeilykerho Kruxi Pj. 1999-03
    - Yli sata uutta reittiä noilla kivillä ja kallioilla

    VastaaPoista