Killinvaha on hiljentävä näky. Vaikka Suomessa suuria lohkareita metsässä lepääkin sadoittain, on näin valtavan kiven juurella seisominen aina mykistävä kokemus. Murikalla on korkeutta arviolta 12 metriä ja ympärysmittaa useampi kymmenen. Siinä se seisoo pellon reunassa, Maskun ja Nousiaisten rajalla. Koostaan ja sijainnistaan huolimatta lehtien ollessa puissa ei kiveä juurikaan näe kasvuston takaa.
Kivi on halennut, kuten monet suurista lohkareista. Täysin suora rako, ylhäältä alas. Syntyneeseen railoon on kiilautunut lohkareita. Valitettavasti Killinvahan rako ei ole läpikuljettava, vain kapea viilto jos päivä pääsee paistamaan läpi. Jos se olisi auennut enemmän voisi paikka vetää vertoja Turun maineikkaalle Pirunpesälle.
Toinen lohkre, tai mahdollisesti osa alkuperäistä murikkaa on hajonnut emokiven juurelle tuhansiksi paloiksi, osa suuremmiksi osa pienemmiksi. Lohkarekasaan on muodostunut pieni luola, ei niin suuri kuin voisi mutta mukava muutaman metrin mittainen onkalo. Eikä mitään alueen hienoimpia kun ottaa huomioon että muutaman kilometrin säteellä Killinvahasta löytyy mm. Maskun Mätikän luola ja Nousiaisten Uunisvuoren Susiluola jotka molemmat lukeutuvat koko Suomen komeimpiin luoliin.
Lohkareiden väleihin olisi voinut syntyä suurempikin luolasta. Valitettavasti näin ei käynyt.
Lahonneet puut makaavat vasten sammalen verhoilemia kivenmurikoita. Lohkareen ympäristö on räävitty hävyttömän näköiseksi. Toisaalta kivikin näkyy paremmin mutta toisaalta maasto on paikoin jo vasten mielistä kuljettavaa. Kivi on komea ja helppo saavutta, iso kuin mikä. Näkemisen arvoinen paikka. KARTTA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti