1. Luolavuoren
luola, Turku
50-luvun
kerrostalojen katveessa, keskellä Turkua, kohoaa Luolavuoren kukkula. Vuoren
lohkareisilta rinteiltä löytyy useita luolia, joista suurin lukeutuu
Varsinaissuomen pisimpiin. Kulkiessaan syvässä onkalossa, haparoiden ja
pimeyden ympäröimänä voi taskulampun valokeilassa havaita outoa liikettä.
Luolavuoren luolassa ei kummittele, mutta siellä asuu ja lentää lepakoita.
Suuren
suuaukon havaitsee helposti kallioisessa rinteessä. Luolassa on tilava
”eteinen” jossa mahtuu hyvin seisomaan ja liikkumaan useita henkilöitä. Eteisen
takaseinästä lähtee pieni ja kapea käytävä louhikon alle. Ryömittävää riittää
kymmeniä metrejä ja lamppu on välttämätön apuväline, ahtaiden kolojen jälkeen
aukeaa useita uusia huonemaisia tiloja.SAAPUMISOHJEET
Luola
sijaitsee aivan Luolavuoren kaupungin osan ytimessä. Parkki tilaa autolle
löytyy Luolavuorentien ja Luolavuorenpolun risteyksessä olevalta parkkipaikalta
(Luolavuoren koulua vastapäätä). Kulkemalla tenniskentän takana olevan
jalkapallokentän reunasta metsään kohti korkeimpana näkyvää kallionjyrkännettä
saapuu suoraan luolan suuaukolle, kävelymatkaa kertyy vain muutamia satoja
metrejä eikä luolalle pääseminen vaadi kovinkaan suuria ponnisteluja.
Maskun
Taka-paltan linnavuoresta, vesitorninmäen rinteeltä löytyy kotoisa luola.
Pienen suuaukon jälkeen onkalo laajenee huonemaiseksi tilaksi, johon mahtuu
kerralla 3 – 4 henkilöä. Kukkulan jyrkkäreunaisilta rinteiltä löytyy myös
pienempiä rako ja lippaluolia. Metsä alue ei ole kovin suuri, luolien ohi
kulkeva polku päättyy pian läheiselle asuinalueelle.
Saapumisohjeet
Valtatieltä
8 liikennevaloista Maskun keskustan kohdalta käännytään Pakaisiin. Tätä tietä
ajetaan n. 600 metriä ,
jonka jälkeen vasemmalle kääntyy risteys Halisoja, Halisojaan päin ajetaan n. 400 metriä , kunnes
vasemmalle kääntyy pieni hiekkatie, Vesitornintie, 300 metrin jälkeen
vesitornille nousevan mäen varresta lähtee hyvin vahva ja selkeä polku metsään,
luola sijaitsee aivan polun varressa n. 100 - 200
metrin päässä tiestä.
Kartta luolalle
3. Mätikän
luola, Masku
Taskulampun
kellertävässä valossa hahmottuu kallioon kaiverrettu teksti: JUHO 1877, Mätikän
luola on tunnettu pitkään. Syrjäisä, metsän siimeksessä sijaitseva piilopaikka
on tarjonnut suojaa Isovihan vainojen ja muita kriisiaikojen levottomuuksia
pakoilleille lähiseutujen asukkaille.
Mätikän
luola on tilava, se muodostuu avarasta eteistilasta ja kapeammasta käytävästä
joka luolan puolivälissä avartuu huonemaiseksi tilaksi. Luolan alkuosa on
tasaista ja alusta sopii hyvin yöpymiseen. Suuaukko tuo mieleen piirrokset
neandertalin ihmisen asumuksista.
Saapumisohjeet
Mätikänvuori
sijaitsee Taka-paltan linnavuoren naapurissa, paras paikka autolle on myös
Vesitornintien varressa. Valtatieltä
8 liikennevaloista Maskun keskustan kohdalta käännytään Pakaisiin. Tätä tietä
ajetaan n.
Luola
löytyy Mätikänvuorelta, aivan huipun juurelta, vesitornin puoleisella seinämällä.
Vuorelle kannattaa lähteä kiipeämään pellonreunasta, valkoisen talon puolelta
(kasvihuoneita vastapäätä) löytäessäsi vuoren huipun on helppo alkaa etsiä
luolan suuta vuorenrinteeltä. Metsässä ei kulje polku eikä luolaa ole merkattu
maaston.
Pitkin
alueen metsää ja pellonreunoja lojuu valtavia siirtolohkareita, alue vaikuttaa
melko luonnontilaiselta. Lohkareiden reunoilla kasvaa paksut kerrokset
sammalta, joista roikkuu tuuheita saniaisnippuja. Pystyyn kuolleita kuusia ja
jykeviä tammia, luolien ympäristö on todella edustavaa varsinaissuomalaista
metsää, joka tarjoaa upeita luontoelämyksiä.
Saapumisohjeet
Kohde
sijaitsee Hyrkön tilan läheisyydessä Nousiaisissa. Nousiaisten Nesteen jälkeen
valtatieltä 8 käännytään Mietoisten suntaan tielle nro. 1914, Mietoisiin päin
ajetaan n. 4 km ,
tien 1914 haarautuessa junaradan yli ei kuitenkaan jatketa kohti Mietoista,
vaan suoraan kohti Nutturlaa. Nutturlasta jatketaan kohti Kärryistä, n. 300 metrin jälkeen
kääntyy oikealle Hyrköntie, tätä tietä jatketaan n. 1,5 kilometriä ,
luola löytyy metsästä, vasemmalle jäävän pellon takaa. Älä vahingoita
viljeltyjä kasveja. Maastokartta ja kompassi ovat avuksi kohteelle
suunnistettaessa.
5. Kallavuoren
luolat, Mynämäki
Kallavuoren rinteiden alla vallitsee
vihreä hiljaisuus. Kasvillisuus on hyvin rehevää, kivikkoja peittävät paksut
sammalmättäät. Lahoavat puunrungot nojaavat kunnioitusta herättäviin
lohkareisiin. Vuoren rinteestä irronneet mahtavat järkäleet ovat hajonneet
tuhansiksi paloiksi jyrkänteiden juurelle. Kivien koloissa majailee supikoiria.
Luolia ympäröivä luonto on sadunomainen. Vuoren rinteiltä löytyy rakoluolia, järkäleiden alle muodostuneita lohkareluolia sekä huipun tuntumasta muutamia kallion repeämiin syntyneitä onkaloita. Tutkittavaa riittää tuntikausiksi, kun jokaisen suuremman kiven ja lohkareen takaa tuntuu löytyvän luolan määritelmät täyttäviä koloja ja käytäviä. Varsinainen suurempi pääluola alueelta puuttuu mutta pienemmistä yksityiskohdista muotoutuu kuitenkin kiehtova kokonaisuus.
Huipulta aukeaa kaunis maisema ympäröiville viljelysmaille. Paljaalla kalliolla on mukava hengähtää raskaan luolissa ryömimisen lomassa. Kallavuoren maasto on melko vaikeakulkuista. Jyrkät, yli kymmenen metriset, sammaleen peittämät kallioseinämät voivat olla sateella hengenvaarallisia. Tällä kohteella seikkaillessa on noudatettava erittäin suurta varovaisuutta.
Saapumisohjeet
Valtatietä
8 Turusta päin tultaessa käännytään vasemmalle Kärryisten risteyksestä jota
ajetaan n. 4,7
kilometriä kunnes jyrkästi takavasemmalle kääntyy
hiekkatie Kallantie, Kallantietä ajetaan n. 1 km kunnes tien vasemmalla
puolella alkaa näkyä korkeita jyrkänteitä ja suuria lohkareita. Ensimmäiset
luolat löytyvät aivan tien vieressä lojuvista lohkareista ja niitä löytyy
tasaiseen tahtiin edetessä metsään kohti vuoren rinteitä ja huippuja.
Kartta luolille
6. Ryjävaha, Mynämäki
Ryjävaha on suuri osiin hajonnut siirtolohkare. Lohkareen
halkeamiin ja repeämiin on syntynyt erikokoisia luolia ja tunneleita. Pisimmät
luolat kulkevat lähes koko lohkareen läpi. Suurimman lohkareen korkeus on yli
10 metriä. Luolat on pahasti
roskattu.
Saapumisohjeet
3 kilometriä Mynämäen keskustan jälkeen kun jatketaan 8
tietä pohjoiseen saavutaan levähdysalueelle, Ryjävahan lohkare ja luolat
löytyvät pellon reunassa olevan ladon takaa, kohde näkyy kasitielle.
Kartta luolalle
7. Hautvuoren
luolat, Laitila
Paksut
sammalmatot verhoilevat jylhiä lohkareikkoja, kivien päällä kasvaa tuuheita
saniaspuskaita. Aluetta hallitsee taianomainen vihreys. Hautvuori on tunnettu
tietäjien ja shamaanien käyttämänä voimapaikkana, tämän värähtelyn aistii
alueella yhä. Istu kalliolle, upota mielesi hiljaisuuteen ja odota
kärsivällisesti vastausta. Älä pelästy jos tunnet tuntemattoman läsnäolon,
kerrotaan, että alueella kummittelevat yhä entisaikaiset henget.
Hautvuoren
luolastot kuuluvat Varsinais-Suomen suurimpiin ja näyttävimpiin. Alueelta
löytyy kolme merkittävän kokoista luolaa ja kymmeniä pienempiä onkaloita.
Muutamien luolien lattiaa peittää n. 60 cm paksu simpukankuorista koostuva soramaa,
muistona muinaisen Litorinameren aalloista. Linnankellariksi nimetystä luolasta
on löydetty arkeologisissa kaivauksissa Pronssikautista keramiikkaa. Viereinen
Kirkelinnan linnavuori on myös tutustumisen arvoinen paikka, vaikkei sieltä
mittavaa luolastoa löydykään.
Saapumisohjeet
Valtatieltä
8, noin
8. Pahojärven
piilokirkko, Pyhäranta
Aikana
ennen kirjoitettua historiaan, tapahtui tällä syrjäisellä lohkarepiilolla ikävä
välikohtaus, josta puhutaan Varhonkylän verilöylynä. Varhonkylän asukkaat
saivat tiedon lähestyvistä vainoajista ja päättivät siirtyä metsäkirkkonsa
suojiin. Killun muori oli kuitenkin haluton jättämään kotiaan, vainoajat
löysivät yksinäisen piileskelijän kylästä, ja ennen teloitustaan hän pakotettuna
paljasti kyläläisten piilon. Koko kylän väki menetti henkensä näiden
kivipaasien varjoissa.
Piilokirkko
on rakentunut muutamista valtavista, 6–8 metriä korkeista, toisiinsa nojaavista
siirtolohkareista, joiden väliin on muodostunut holvimainen tila ja alle
pienimuotoisia luolamuodostelmia.
Saapumisohjeet
Käännyt
valtatieltä 8 Pyhärantaa johtavalle tielle numero 196, n.3,5 kilometrin jälkeen
kääntyy tie oikealle, risteyksessä on pieni musta Hannun vaakunalla varustettu
kyltti ”Piilokirkko”. Pyhärannan kotiseutuyhdistys on merkannut reitin piilokirkolle vuonna 1964, kohteelle on helppo löytää seuraamalla vahvinta polkua. ”Parkki-alueelta” lähtee metsätien pohja metsään, puuhun on sidottu pieni puinen nuoli, johon on lyijykynällä kirjoitettu 700 askelta. Lähde rohkeasti nuolen suuntaan ja seuraa vahvinta polkua joka metsässä kulkee, niin löydät perille. Reitin varrelle on sidottu myös punaisia nauhoja suunnistusta helpottamaan.
Kartta luolalle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti