Torholan luola ja muita pääkaupunkiseudun sekä Helsingin alueen luolia



Seikkalija Uudenmaan luolissa

Högberget, Kirkkonummi

Uudenmaan luolat, Helsingin luolat, Pääkaupunkiseudun luolat – melko lailla tuntemattomia käsitteitä, vaikka yksi Suomen suurimmista ja kalkkikiviluolista suurin, Torholan luola löytyy Lohjalta. Asiahan on niin, että Pääkaupunkiseutua ja Uuttamaata ei vaivaa puute luolista, päinvastoin. Toinen toistaan upeampia luolia löytyy – tietoa ei!

 

Tämä artikkeli esittelee muutamia merkittävimpiä, tulevaisuudessa ehkä lisää.

Torholan luola on Lohjalla sijaitseva Suomen suurin kalkkikiviluola. 28 metriä pitkä luola on enimmillään 9 metriä korkea. Luolan kohdalla ollut kalkkikivi on syöpynyt pois ja jättänyt kestävämpään leptiittigneissiin nykyisen luolan.
Torholan luola sijaitsee Lohjanjärven rannalla, lähellä Karkalin luonnonpuistoa. Luolasta on tapana nimetä kolme osaa: eteinen, joka on valoisa, tilava ja avoin, sali, joka myös on tilava, mutta alempana ja hämärämpi kuin eteinen sekä kellari, johon on laskeuduttava ahtaahkoa pystysuoraa käytävää myöten. Kellari laajenee kuitenkin seisomakorkeuteen, kunnes taas kapenee kulkukelvottomaksi kohdasta, jossa katosta irronnut lohkare estää läpikulun. Kellarista on kuitenkin yhteys kallion alapuolella kulkevalta polulta lähtevään kapeaan tunneliin siten, että kellarista ja alatunnelista ojennetut kädet ylettävät yhteen.

Luolaan on hyvät opasteet parkkipaikalta, josta on noin 500 metrin kävelymatka luolan molemmille suuaukoille. (lähde: Wikipedia)

Torholan luola, Lohja. Suomen luolien kruunaamaton ykkonen. Tilava luola joka on muodotunut Suomessa harvinaisella tavalla virtaavan veden kuluttaessa uomansa kalkkikiveen





Högbergetin luola, Kirkkonummi: yksi Suomen erikoisimmista luolista, ei suurin mutta hämmentävä! Samallaista hämmennystä aiheuttaa vain muutama luola Suomessa, joista esimerkkeinä Inarin Karhunpesäkiven onkalo ja Nokian Pirunpesäkiventafoni.



Högbergetin luola, Kirkkonummi. Luola on subglasiaalisten jäätikön sulamisvesien muovaama ja väljentämä pystyrako graniittikallion suojasivulla. Luolassa on erityisen kauniisti hioutuneet seinät.

Poikkileikkaukseltaan luola on sipulimainen.

Kallioportti Helsingin Kasakalliolla.

Kasakallion Tonttuportti, Helsinki. Mittatikkuna Esoteerisen maantieteen koulun Marko Leppänen

 Lyftenskyrkan, Sipoo.  Suonigneissikallion murtuneessa jyrkänteessä oeva luola. Se käsittää pääluolan, joka 9 m pitkä, 7 m leveä ja 0,5-2,5 m korkea. Siihen johtaa kolme suuaukkoa, joista kaksi on 6-7 m pitkiä, ahtaita tunneleita Luolassa on runsaasti käytön jälkiä, lattialla ja kiven päällä on tulisija, jonka ympärille on koottu istuinkiviä ja -puita. Yksi pääluolan aukoista on tukittu noin 1,5x1,5 kokoisella kivistä ladotulla muurilla.  Luolan seinämässä on kaiverrettu epäselvä vuosiluku 1800‑luvulta sekä risti.

 

Vanhan tarinan mukaan luolassa tai luolan lähistöllä on ollut suuria kiviä, joita paikalliset miehet kävivät nostelemassa eräänlaisena miehuuskokeena tai miehistymisriittinä, koko mäki on saanut ilmeisesti nimensä tästä perinteestä (Lyften = nostaminen).

 

1990‑luvulla lähistöllä tapahtui murha. Pikallinen mies tappoi oman äitinsä ja pakeni metsään. Poliisit epäilivät miehen varustautuneen jalkajousella ja piileskelevän luolastossa. Viereiseen Lyftmosseniin oli kaivettuna suohauta, äidin ruumista varten.  Mies saatiin myöhemmin kiinni kaupungista, eikä varmuutta ole käyttikö jalkajousimurhaaja koskaan näitä luolia piilonaan.

 

Luolassa olisi ollut hyvät tilat jalkajousimurhaajalle, käyttikö hän koskaan näitä luolia piilonaan - sitä ei tiedetä.

Lyftenskyrkan muodotuu suurista kammiosta ja ahtaammista käytävistä. Suomen mittakaavassa luola on suuri.

Bombergsgrottan, Liljendal. Rapakivigraniittikalliossa olevan 3-4 m korkean jyrkänteen juurella oleva kaksihaarainen luola. Oikea haara 16 m ja vasen haara 7 m pitkä. Suuaukko 1 m x 0,6 m. Luolan pohja kalliota ja teräväsärmäistä louhikkoa. Luolan lattia ajoittain veden peitossa, jolloin peräosiin pääsy lähes mahdotonta.



 

Bombergsgrottanin suuaukko on kunnon luolan tyyliin ahdas ja huomaamaton. Ahtaan sisäänkäynnin jälkeen luola yllättää pituudellaan, ahdas se on koko matkaltaan.

Bombergsgrottanin luolaa tutkimassa ROMANTIC GEOGRAPHIC SOCIETY - blogin pitäjä, kuvataiteilija Jussi Kivi.

Komeita raukkeja Liljendalin Bombergetin rinteellä, lähellä Bombergsgrottanin luolaa.

Kansanperinne-blogin Jon Hälström tarjosi kehonsa mittatikuksi tämän erikoisen Liljendalin raukin seuraksi. 

 Mäyräkallion luola, Lapinjärvi.

Yli 20 metriä pitkä, ison suonigneissilohkareen alla oleva, tilava luola, jossa on useita suuaukkoja. Lattia pieniä lohkareita ja kariketurvetta. Varsinaiseen luolaan liittyy lisäksi noin 15 m pitkä, lohkareiden alla ja välissä oleva sivuluolien ja avorakojen verkosto, joiden leveys 0,3-4 m ja korkeus 0,7-2,5 m. Luolat ovat muun muassa Isonvihan pakopaikkoja.



Mäyräkallion luolat Lapinjärvellä ovat oikeasti suuria luolia - siis kun puhutaan Suomen luolista. Montaakaan yhtä tilavaa kammiota ei löydy Uudeltamaalta, eikä koko Suomesta. Tilavissa huoneissa mahtuu olemaan ja liikkumaan kymmeniä henkilöitä samaan aikaan. Ahtaita käytäviä lötyy kymmeniä ellei satoja metrejä.  

Myös upeita ja suuria rotkoja löytyy Uudeltamaalta ja pääkaupunkiseudulta. Mutta niistä lisää myöhemmin, viimesitään ensi vuonna ilmestyvässä kirjassa - SUOMEN ROTKOT!