Luolamiehen blogi: Jytinää Luolavuoren luolassa

Lähes 50 ihmistä jonottaa pääsyä Turun Luolavuoren luolaan.

Ensilumi putoilee märkinä paakkuina Turun Luolavuoren rinteitä peittävän puuston oksilta. Puiden katveessa tapahtuu jotain ainutlaatuista ja ennen näkemätöntä. Kirjava jono kiemurtelee jyrkällä, lohkareiden peittämällä, rinteellä - päämääränä Luolavuoren luolan magneetinlailla puoleensa vetävä suuaukko.

Timo Mättö ja muut harrastajat valmistautuvat päivän koitokseen.

Kansanvaelluksen liikkeellepanevavoima on geokätköilyguru Duracell76 tai tuttavallisemmin Timo Mätön järjestämä siivoustapahtuma. Kaksi tuntisen rutistuksen aikana olisi tarkoitus siivota Luolavuoren aluetta ja luolaa roskista sekä kiikuttaa onkalosta, sinne 1950-luvulla kannettua kivitavaraa ulos ja palauttaa luola niiltä osin alkuperäiseen muotoonsa.

Kivi kiveltä siirtyvät murikat pois luolaston käytäviltä.

Jo hyvissä ajoin ennen tapahtuman alkua arkkipaikka pursuaa innokasta väkeä. Ryhmän suunnatessa kohti luolaa tilanteen ainutlaatuisuuden hahmottaa kokonaisuudessaan – todella harvoin, tuskin koskaan ennen tätä, on nähty lähes 50 hengen jonottavan kotimaisen luolan suuaukolla – odottamassa sisäänpääsyä.

Luolasta löytyy jokin kadoksissa ollut, teknologisesti edistyksellinen, tontturotu...

...sekä kammioiden hämyssä asuvia, kivenlouhinnalla itseään elättäviä, maahisia.

Luolan käytäville muodostuu nopeasti noin 30 henkilön ihmisketju ja luolan perimmäisestä nurkasta, yli 40 metrin päästä suuaukosta, alkavat kammioihin kuulumattomat kivet taittaa matkaa kohti raikasta ulkoilmaa. Kaivosmainen kivipöly täyttää luolahuoneet ja lämpötila kohoaa. Päivän aikana kiveä kulkeutuu pois käytäviltä varmasti toista tonnia.

Työhön suhtauduttiin sen vaatimalla vakavuudella!

Samalla rikotaan Suomen luolien kävijäennätys, Luolavuoren luolassa on kerralla lähes 40 ihmistä, suurin osa aikuisia. Jos tiedät suurempia lukuja niin kerro, tosin tuskin niitä kuitenkaan uskon. Roskiakin kannetaan ulos surullisen paljon. Karkkipapereita, rikkinäisiä lasipulloja, metalliromua, näistä tosin ikänsä puolesta moni olisi voinut mennä jo kotiseutumuseon kokoelmiin. Mikä säälittävintä, valtaosa roskista oli kynttilöitä ja tuikkuja – mikäli tunnelmoitte luolissa kynttilänvalossa, niin tuokaa roskat tullessanne takaisin – riivatut luolaromantikot ja likaiset pervot, oli luolan kammiossa myös käytetty kortonki.

Mielenkiintoisimmat luolakivet lähtivät mukaan palkaksi kovasta uurastuksesta.

Kaikkiaan päivä ja tunnelma oli ainutlaatuinen. Suuri kiitos Timolle tapahtuman järjestämisestä, kiitos Ari Karhilahdelle erityisesti eläinmaailman asiantuntemuksesta sekä yllättävänkin innokkaalle geokätkijäporukalle, kun saavuitte paikalle näin huikean suurella joukolla. 23.11.2014 tehtiin ainakin eräänlaista luolatutkimushistoriaa.