Suomi365 - 365 Seikkailua Suomessa

Suomi365 - Luontoelämys vuoden jokaisena päivänä

Suomi365 - on kunnian osoitus itsenäisen Suomen upealle ja ainutlaatuiselle luonnolle. Suomi365-sivusto tarjoaa Suomen 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi luontoelämyksen vuoden 2017 jokaisena päivänä osoitteessa: http://suomi365.blogspot.fi/.

Tykkää sivusta ja seuraa matkaamme Facebookin kautta: Suomi365

Tervetuloa mukaan seikkailulle halki 100-vuotiaan Suomen
.

lauantai 13. joulukuuta 2014

Vilkaisu muutamiin Uudenmaan luoliin


Seikkailija Uudenmaan luolissa
 
Högberget, Kirkkonummi
Uudenmaan luolat, Helsingin luolat, Pääkaupunkiseudun luolat – melko lailla tuntemattomia käsitteitä, vaikka yksi Suomen suurimmista ja kalkkikiviluolista suurin, Torholan luola löytyy Lohjalta. Asiahan on niin, että Pääkaupunkiseutua ja Uuttamaata ei vaivaa puute luolista, päinvastoin. Toinen toistaan upeampia luolia löytyy – tietoa ei!
 
Tämä artikkeli esittelee muutamia merkittävimpiä, tulevaisuudessa ehkä lisää
 
TORHOLAN LUOLA, LOHJA
 
Lohjan Torholan luola on epäpuhtaassa kalkkikivessä oleva luola, jossa kolme huonemaista tilaa. Ihminen ei mahdu läpi luolan alemmasta suuaukosta. Luola on synnyltään vadoosi karstiluola, jonka alaosan kanavat osin paineenalaisen veden syövyttämiä. Luolan perällä on vajovesien liuottamia piippumaisia rapautumisonkaloja, joissa on moreenia. Luolan on täytynyt alkuaan syntyä ennen viimeistä jäätiköitymistä, mutta huomattava osa siitä on liuennut auki viime jääkauden jälkeen. Luolalla on pituutta yli 30 metriä, leveyttä 1 - 6 metriä ja korkeutta 1 - 4 metriä. Luolan kaikkien Käytävien, tunnelien ja umpiperien yhteenlaskettu pituus on  luolassa järjestetyn mittauskurssin tulosten mukaan 80 m - 100 m.


Torholan luola, Lohja. Suomen luolien kruunaamaton ykkonen. Tilava luola joka on muodotunut Suomessa harvinaisella tavalla virtaavan veden kuluttaessa uomansa kalkkikiveen




Torholan suurimmissa kammioissa on tilaa temmeltää, luolan joihinkin osiin pääsee vain hyvin ahtaiden ryömintöjen kautta.


Högbergetin luola, Kirkkonummi: yksi Suomen erikoisimmista luolista, ei suurin mutta hämmentävä! Samallaista hämmennystä aiheuttaa vain muutama luola Suomessa, joista esimerkkeinä Inarin Karhunpesäkiven onkalo ja Nokian Pirunpesäkiventafoni.


Högbergetin luola, Kirkkonummi. Luola on subglasiaalisten jäätikön sulamisvesien muovaama ja väljentämä pystyrako graniittikallion suojasivulla. Luolassa on erityisen kauniisti hioutuneet seinät.

Poikkileikkaukseltaan luola on sipulimainen.
 
Kallioportti Helsingin Kasakalliolla - luola sekin.
Kasakallion Tonttuportti, Helsinki. Mittatikkuna Esoteerisen maantieteen koulun Marko Leppänen
 Lyftenskyrkan, Sipoo.  Suonigneissikallion murtuneessa jyrkänteessä oeva luola. Se käsittää pääluolan, joka 9 m pitkä, 7 m leveä ja 0,5-2,5 m korkea. Siihen johtaa kolme suuaukkoa, joista kaksi on 6-7 m pitkiä, ahtaita tunneleita Luolassa on runsaasti käytön jälkiä, lattialla ja kiven päällä on tulisija, jonka ympärille on koottu istuinkiviä ja -puita. Yksi pääluolan aukoista on tukittu noin 1,5x1,5 kokoisella kivistä ladotulla muurilla.  Luolan seinämässä on kaiverrettu epäselvä vuosiluku 1800‑luvulta sekä risti.
 
Vanhan tarinan mukaan luolassa tai luolan lähistöllä on ollut suuria kiviä, joita paikalliset miehet kävivät nostelemassa eräänlaisena miehuuskokeena tai miehistymisriittinä, koko mäki on saanut ilmeisesti nimensä tästä perinteestä (Lyften = nostaminen).
 
1990‑luvulla lähistöllä tapahtui murha. Pikallinen mies tappoi oman äitinsä ja pakeni metsään. Poliisit epäilivät miehen varustautuneen jalkajousella ja piileskelevän luolastossa. Viereiseen Lyftmosseniin oli kaivettuna suohauta, äidin ruumista varten.  Mies saatiin myöhemmin kiinni kaupungista, eikä varmuutta ole käyttikö jalkajousimurhaaja koskaan näitä luolia piilonaan.
 
Luolassa olisi ollut hyvät tilat jalkajousimurhaajalle, käyttikö hän koskaan näitä luolia piilonaan - sitä ei tiedetä.

Lyftenskyrkan muodotuu suurista kammiosta ja ahtaammista käytävistä. Suomen mittakaavassa luola on suuri.
Bombergsgrottan, Liljendal. Rapakivigraniittikalliossa olevan 3-4 m korkean jyrkänteen juurella oleva kaksihaarainen luola. Oikea haara 16 m ja vasen haara 7 m pitkä. Suuaukko 1 m x 0,6 m. Luolan pohja kalliota ja teräväsärmäistä louhikkoa. Luolan lattia ajoittain veden peitossa, jolloin peräosiin pääsy lähes mahdotonta.

 
Bombergsgrottanin suuaukko on kunnon luolan tyyliin ahdas ja huomaamaton. Ahtaan sisäänkäynnin jälkeen luola yllättää pituudellaan, ahdas se on koko matkaltaan.

Bombergsgrottanin luolaa tutkimassa ROMANTIC GEOGRAPHIC SOCIETY - blogin pitäjä, kuvataiteilija Jussi Kivi.

Komeita raukkeja Liljendalin Bombergetin rinteellä, lähellä Bombergsgrottanin luolaa.

Kustannuspäällikkö Jon Hälström tarjosi kehonsa mittatikuksi tämän erikoisen Liljendalin raukin seuraksi. 
 
Mäyräkallion luola, Lapinjärvi.

Yli 20 metriä pitkä, ison suonigneissilohkareen alla oleva, tilava luola, jossa on useita suuaukkoja. Lattia pieniä lohkareita ja kariketurvetta. Varsinaiseen luolaan liittyy lisäksi noin 15 m pitkä, lohkareiden alla ja välissä oleva sivuluolien ja avorakojen verkosto, joiden leveys 0,3-4 m ja korkeus 0,7-2,5 m. Luolat ovat muun muassa Isonvihan pakopaikkoja.

Mäyräkallion luolat Lapinjärvellä ovat oikeasti suuria luolia - siis kun puhutaan Suomen luolista. Montaakaan yhtä tilavaa kammiota ei löydy Uudeltamaalta, eikä koko Suomesta. Tilavissa huoneissa mahtuu olemaan ja liikkumaan kymmeniä henkilöitä samaan aikaan. Ahtaita käytäviä lötyy kymmeniä ehkä satakin metrejä.  

Myös upeita ja suuria rotkoja löytyy Uudeltamaalta ja pääkaupunkiseudulta. Näiden yhteydessä on myös luolia. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti