Teksti: Tuomo Kesäläinen & Aimo Kejonen
Keväällä 2012 tutkimme geologi Aimo Kejosen kanssa Porin Lyttylässä sijaitsevaa pirun pesää ja törmäsimme kirjaimellisesti suureen yllätykseen. Pirunpesällä tiedettiin olevan luola, vaan ei mitään näin merkittävää. Useiden suurten kammioiden läpikuljettua ja ahtaiden tunneleiden läpi pölyisenä ryömittyä oli selvä että Porin Lyttylän Pirunpesän luolat ovat virallisesti Suomen kolmanneksi suurin luolasto. Pituutta repaleiseen louhikkoon syntyneellä luolastolla on useita kymmeniä metrejä.
.jpg)
Geologi Aimo Kejonen eräässä Pirunpesän monista tilavista kammioista
Suomen epävirallisesti pisin luola on Toskaljärven luola Enontekiössä, sillä on pituutta yli 100 metriä, mutta luolan läpi virtaava puro tekee luolan tutkimisen mahdottomaksi. Toiseksi pisin luolasto, Repokallion luola Kolilla on myös pituudeltaan yli 100 metriä.
Pirunpesän louhikkoa
Aimo Kejosen ylläpitämällä virallisella luolalistalla on pitkälti yli 1000 kohdetta ympäri Suomea. Mikään pikkujuttu ei siis ole päästä listan kärkisijoille. Luolatietoja on kerätty Suomessa talteen järjestelmällisesti useita vuosikymmeniä. Porin suuri luolasto on onnistunut siis piilottelemaan pitkään poissa luolatutkijoiden silmistä, ehkä juuri siksi myös useat kriisiaikojen pakolaiset ovat valinneet Pirunpesän luolat piilopaikakseen.
Pirunpesä on myös tilavuudeltaan suuri luola suurten kammioiden ansiosta.
Pirunpesä on useiden suurten siirtolohkareiden ja niiden keskellä olevan, runsaat 10 m korkean kalliotapin rikkoutuessa syntynyt louhikko. Sen ympärysmitta on noin 300 m. Louhikossa on useita rakojen auetessa ja lohkareiden siirtyillessä syntyneitä luolia ja kaksi porttimaista lohkaremuodostumaa. Pirunpesän nykyasussa on nähtävissä sekä mannerjäätikön, maanjäristysten että pakkasrapautumisen aiheuttamia piirteitä. Luolien lattiat ovat louhikkoa ja kalliota, joita paikoin peittää ohut kariketurve.
.jpg)
Kartta Pirunpesälle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti