Nauvon Klockarbergenin luolasto on Suomen suurimpia

Klockarbergenin luolat, Nauvo

Biologi Emma Kosonen etsii lepakoita luolaston kätköistä.

LUE LISÄÄ: tänään, 18.3.2015 ilmestyvästä Erä-lehdestä 

 

Hämärän laskeutuessa Klockarbergenin jyrkänteiden päälle, tunnelma muuttuu aavemaiseksi. Syvältä luolastosta kuuluu lapsen hysteeristä itkua. Laajassa ja kosteassa luolastossa kummittelee pienen tytön henki. Vielä 1800-luvulla kun Nauvon saarella liikkui ja eli paljon susia, eläimet majailivat myös Klockarbergenin luolastossa. Kerrotaan, että tämä nuori tyttö on yksi petojen epäonnisista uhreista. Sudet ovat lähteneet ja tuskin niistä todellisuudessa edes ihmisille vaaraa olisi mutta tarinoissa lapsen sielu on onkaloiden ikuinen vanki.

Tänä päivänä luolasto on supikoirien valtakuntaa. Jätöksiä tutkii Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti. 

Luolasta löytyi pimeässä hohtavaa aarnisammalta.

Susia ei vuorella enää majaile mutta luolat eivät makaa metsässä käyttämättöminä, vaan jäljistä päätellen ne ovat saaneet uudet asukkaat. Lippaluolien alle johtaa tallaantuneita polkuja, lipan alla odottaa hieman inhottavampi yllätys. Lohkareiden alla asuvat supikoirat käyttävät näitä suojaisia, avaria rakoja vessanaan. Uloste kasat ovat valtavia, osa pökäleistä on muuttunut homeen verhoamiksi ”kaivoskaneiksi”.

Nauvon Klockarbergenin luolasto on upea luontokohde!

Mannerjäätikön graniittikalliosta irrottamien lohkareitten alle syntyneellä luolastolla on pituutta liki 40 metriä, jonka varrella on useita melko kookkaita kammareita ja niitä yhdistäviä käytäviä. Luolastoon johtaa ainakin 5 suuaukkoa.  Kohde sijaitsevat keskellä saariston sydäntä, aivan Nauvon kirkon tuntumassa. Klockarbergenin luolasto on yksi Suomen hienoimpia kokonaisuuksia.

Luolastolla on mittaa liki 40 metriä.

 

Suuria ulostekasoja on useita. Luola ei sovi herkimmille retkeilijöille.

SUURTEOS SUOMEN LUOLISTA ILMESTYY KEVÄÄLLÄ 2015

SUOMEN LUOLAT – A. Kejonen, T. Kesäläinen, S. Kielosto, S. I. Lahti, V-P. Salonen (Salakirjat 2015)

SUOMEN LUOLAT on kattava tietokirja kotimaamme luolamuodostumista, teos esittelee tarkat tiedot Suomen luolien luokittelusta, syntytavoista, esiintymisestä ja koosta. Tärkeässä osassa, geologian lisäksi, ovat luolien eliöstö, historia ja kansantarinat. Teos pohjautuu Helsingin yliopiston geologian ja paleontologian professori Veli-Pekka Salosen, geologien Aimo Kejosen, Sakari Kieloston ja FT Seppo I. Lahden vuonna 1982 aloittaman, edelleen jatkuvan, luolaprojektin tallentamiin aineistoihin. Teos sisältää tiedot 1000 kotimaisesta luolasta. Tietoja voidaan hyödyntää mm. luonnonsuojeluinventoinneissa, lepakkotutkimuksissa, matkailussa ja useissa muissa tarkoituksissa.  

Suomen luolilla on värikäs historia. Ensimmäiset luolia käyttäneet Suomen asukkaat olivat Neandertalin ihmisiä, jotka asuivat 100 000 vuotta sitten, Kristiinankaupungin Susiluolassa. Jääkauden jälkeen luolia ovat käyttäneet ihmiset läpi koko historian kivikaudenasukkaista alkaen. Luolat ovat olleet pirujen asuntoja ja tietäjien kirkkoja, sotapakolaisten turvapaikkoja, metsästäjien ja kalastajien leiripaikkoja. Rosvot, erakot ja munkit pitivät luolia asuntoinaan. Luolissa on harjoitettu monenlaista ammattitoimintaa. Niissä on ollut pajoja, räätälinverstas, olutpanimo, pontikkatehtaita, kalakellareita ja savustamo. Luolista 165 suurinta, erikoisinta, historialtaan kiehtovinta ja matkailullisesti merkittävintä esitellään kuvin, kartoin ja ajo-ohjein.