Luolamiehen blogi: Korkberget – pitkiä luolia ja palanen erämaata Kirkkonummella

Naks! … Naks! Pian metsään jalkautumisen jälkeen kantautuu metsän siimeksestä tuttuja naksahduksia. Metsot ne siellä soitimella naksuttavat ja hiovat. Näkökontaktia en ikävä kyllä saa, joten jatkan hieman pettyneenä matkaa. Polku laskeutuu Humaljärven rantaan. Lehdettömien puiden takana siintää Korbergetin tunnetuin elementti – valtavista kivenjärkäleistä koostuva, järveen syöksyvä lohkareikko.

Tällainen lohkareikko lupaa aina luolia - mitäköhän täältä löytyy?

Korkbergetin jyrkänne putoaa pystysuorana, 20 – 30 metriä korkeana seinänä vaikeakulkuiseen louhikkoon. Jo louhikon ulkomuodon perusteella tietää, siellä on pakko olla luolia - etukäteen tiedänkin, että siellä on. Geologit ovat alueen pikkuluolia dokumentoineet jo 1980 -90 luvulla. Geokätkökin alueen luolissa on ollut jo useamman vuoden. Viime vuonna Suomen luolaseura järjesti tutkimusmatkan luolille. Selvisi että lohkareluolasto olisi jo harvinaisen mittava.

Korkbergetiä ympäröivä maasto on todella kaunista, jopa erämaista.

Järven rannasta on lyhyt matka louhikon alkuun. Maastoon on painautunut selkeä polku. Täällä on käytä paljon. Louhikko jylhenee. Luolan suuaukko on aivan rantaviivalla. Hypin ja kiipeilen valtavien lohkareiden yli, lähes joka kiven alla on onkalo.

Louhikko on kallioimarteen valtakuntaa.

Lokit huutavat läheiseltä luodolta. Olenko liian lähellä reviiriä? Viimein rantaviivan yli työntyvän jättilohkareen alla näkyy lupaavan näköinen aukko. Hivuttaudun sisään. Järvivesi täyttää luolan eteisen.

Osa luolista on veden alla.

Vesipohjainen onkalo täyttää jo helposti Suomen luolan minimimitat. Kiipeän lohkareen yli ja edessä aukeaa Korkbergetin pääluola. Puolivaloisa ja tilava kammio. Olen kuullut mitoista vain arvioita, joten kaivan repustani mittanauhan ja tarkista pääluolan koon. Pääluolaan johtaa kolme suuaukkoa. Pituutta suuaukolta suuaukolle tulee 18 metriä. Korkeutta on paikoin yli 3 metriä ja leveys on 7 metriä.

Mittanauha on tärkeä työkalu. Silmämääräinen arvioiminen johtaa välillä suuriinkin ylilyönteihin.

Pääkammiosta lähtee useampiakin sivuhaaroja, joista pisimmät ovat yli 10 metriä pitkiä.

Tällaisen lohkareluolan mittaaminen on lähes mahdotonta. Jokaisen murikan alta alkaa uusi käytävä tai umpiperäinen onkalo. Tulen siihen tulokseen, että kirjaan luolan pituudeksi 30 metriä, leveydeksi 7 metriä ja korkeudeksi 0,5 m - 3,5 metriä. Kaikkien sivuhaarojen ja hyvin ahtaiden ryömintätunneleiden mukaan ottaminen lisäisi pituutta vielä ainakin 10 metrillä. Luolasto on Suomen mittapuulla pitkä, yksi Uudenmaan pisimmistä luolastoista mutta muuten hyvin tyypillinen lohkareluolasto.

Korkbergetin luolastossa mahtuu välillä kävelemään selkäsuorana, välillä joutuu ryömimään selkä kalliota hiertäen.

Osa luolasta on veden vallassa. Sokkeloisen lohkareluolaston mittaaminen on äärimmäisen haastavaa.

Korkbergetin luolaston pääkammio

Mikään mukava koko perheen retkikohde luolasto ei ole. Se sopii seikkailunhaluisille retkeilijöille ja luolaharrastajille. Täällä pitää olla valmis kolhimaan päätään, polviaan ja kyynärpäitään. Vaatteet kurastuvat varmasti, teräväsärmäiset kivet voivat helposti repiä takkiin tai housuihin reiän. Seikkailulle kannattaa siis varustautua oikein.

Eräästä luolasta löytyi jälkiä jonkin suuremman linnan oleskelusta. Kiven päällä oli kasa ulostetta ja ruokailun jäänteitä.

Järveltä puhaltava tuuli raikastaa mukavasti parin tunnin luolassa könyämisen jälkeen. Nousen vielä katsomaan louhikkoa jyrkänteen päältä. Korpit kurnuttavat kuusivanhusten latvoissa. Maisevat mykistävät kauneudellaan ja massiivisuudellaan. Korkberget on upea kokonaisuus maisemineen, jyrkänteineen, luonnoltaan ja luolistaan.

KARTTA KORKBERGETILLE