Suomi365 - 365 Seikkailua Suomessa

Suomi365 - Luontoelämys vuoden jokaisena päivänä

Suomi365 - on kunnian osoitus itsenäisen Suomen upealle ja ainutlaatuiselle luonnolle. Suomi365-sivusto tarjoaa Suomen 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi luontoelämyksen vuoden 2017 jokaisena päivänä osoitteessa: http://suomi365.blogspot.fi/.

Tykkää sivusta ja seuraa matkaamme Facebookin kautta: Suomi365

Tervetuloa mukaan seikkailulle halki 100-vuotiaan Suomen
.

maanantai 13. huhtikuuta 2015

Uudenmaan luolien salaisuudet paljastuvat

Suomen luolat

Lohjan Torholan luola on Suomen luolien kuningas.

Suomen luolat
Luola. Mikä voima tuossa sanassa onkaan? Ihmisen ryömiessä sisään suojaisaan onkaloon, liikahtaa sisällä jotain primitiivistä ja ikiaikaista; esi-isiltä perittyä kunnioitusta. Luolat ovat, läpi vuosituhansien, tarjonneet suojaa ja kodin tai väliaikaisemman piilon ja varjoisan hengähdyspaikan. Kylmyyttä hohkaavat kivinen kammio kellarimaisen viilennyksen elintärkeälle ravinnolle.

Luolan minimikoon mukaan onkaloon pitää mahtua kolme aikuista. Suomen suurimpiin luoliin mahtuu useita kymmeniä henkilöitä samaan aikaan - jopa satoja. Mäyräkallion luolasto, Lapinjärvi.

Esi-isillemme kävi kaikki suojan tarjoava. Mikä sitten modernin mittapuun mukaan on luola?  Geologian tutkimuskeskuksen luolatutkimustyöryhmä määritteli, aloittaessaan uraauurtavan työn 1980-luvulla, suomalaisen luolan seuraavasti: Luola on kalliossa tai maaperässä oleva luonnon muovaama onkalo tai tila, jossa vähintään 3 aikuista voi helposti oleskella. Avoluolaksi taas lasketaan kalliolippa, joka on niin suuri, että 10 aikuista voi leiriytyä sen alla.    

Julkaisin keväällä 2011 teokseni Seikkailijan retkiopas Varsinais-Suomen luoliin. Opas oli ensimmäinen Suomen luolista kirjoitettu kirja. Luola kipinä raapaistiin tuolloin, kipinä sytytti liekin ja liekki on kasvanut tähän päivään asti. Toukokuussa julkaistava Suomen luolat teos on merkittävin tapahtuma mitä kotimaisen luolatutkimuksen saralla on koskaan tapahtunut. Suomen yli 1000 luolaa tarjoavat seikkailuja, kokemuksia, elämyksiä ja eläinharvinaisuuksia sekä tietenkin tuhansia tarinoita.

Uudeltamaalta löytyy Suomen näyttävimmät luolat. Bombergsgrottan, Loviisa.


Uudenmaan luolat
Uusimaa on suomalaisen luolatutkimuksen keskus, siitä pitää huolen kotimaisten luolien kuningas, ainutlaatuinen ja suuri, luolista kaikin puolin parhaiten tutkittu – Lohjan Torholan luola. Lohjan kalkkikivi alueet ovat tarjonneet ainutlaatuisen ympäristön ja olosuhteet Suomessa muuten hyvin harvinaisen luolatyypin muodostumiselle – virtaavan veden kalkkikiveen syövyttämiä luolastoja löytyy alueelta useampiakin. Lisäksi olen omin silmin nähnyt kalkkikaivoksen käytävän puhkaiseman luolan suuaukon yli 200 metrin syvyydessä maan alla.

Torholan luolassa riittää pituutta ja korkeutta.

Torholan luola on Suomen luolien ehdoton ykkönen, mutta vähäisiksi eivät jää maakunnan muutkaan luolat. Kaiken kaikkiaan Uudenmaan alueella on vähintään 80 luolaa tai luola-aluetta, lisää löydetään jatkuvasti. Lohjan kalkkikiviluolien lisäksi erityisen suuria luolastoja esiintyy itäisen uudenmaan rapakivialueella.  Mistä luolista kiinnostunut matkailija tai koti-seudun retkikohteista kiinnostunut kulkija sitten saa tiedon näistä upeista luontokohteista?

Toukokuussa 2015 ilmestyvä Suomen luolat -kirja sisältää tiedot yli 1000 kotimaisesta luolasta.

Ei mistään - vielä. Tähän kysyntään vastaa toukokuussa ilmestyvä suurteos SUOMEN LUOLAT. Matkailijaa palvelemaan kirjaan tulee elävät ja mielikuvitusta ruokkivat kuvaukset luola-alueiden luonnosta, eliöstöstä sekä ympäristöstä. Kirjassa esittelen kaikki alueen mahdolliset retkeilyreitistöt sekä muut rakennetut matkailun palvelut ja retkeilyrakenteet. Kirjassa annetaan myös tarkat maastokoordinaatit sekä selkeät ajo-ohjeet 165 laajemmin esitellylle kohteelle, lisäksi jokaisen esiteltävän kohteen yhteyteen tulee maanmittauslaitoksen virallinen maastokartta, johon luolan sijainti on merkattu. Luolille löytäminen sekä niiden tutkiminen tehdään mahdollisimman helpoksi.

Teoksesta tulee kulttuuriaarteen lisäksi myös hyvin laaja ja kattava geologinen tietokirja, jolla on merkittävä kansaa sivistävä vaikutus. Kirjan kanssa luonnossa liikkuva retkeilijä oppii tunnistamaan luolien erityispiirteitä sekä sen mitkä voimat ovat vaikuttaneet alueen maastonmuotoihin. Onko retkikohteena oleva onkalo lohkareluola, rakoluola vai harvinaisempi kideonkalo tai rapautumaluola?  Mitkä luonnonvoimat ovat louhineet jyrkänteestä autotallin kokoisia kivenjärkäleitä? Tai miksei maassamme ole Lohjan Torholan luolan lisäksi juurikaan kalkkikiveen syöpyneitä kalkkikiviluolia? 

Lyftenskyrkan, Sipoo. Luolassa piileskeli 1990-luvulla äitinsä tappanut jalkajousimurhaaja.


Folkloristiikka
Luolien mystinen ilmapiiri on ollut otollinen erittäin laajan taruston syntyyn. Tästä kertovat jo useiden luolien nimet: Pirunpesä, Hiidenkirkko, Viinaluola, Tonttukirkko tai Ryövärin luola. Tietäjät ja noidat ovat käyttäneet jylhiä luolia kirkkoinaan. Kuuluisat tietomiehet ovat hakeneet luolien hengiltä mahtia ja voimaa. Luolien hämyssä on parannettu sairaita ja pidetty salattuja seremonioita. Tällaisena voimapaikka mainittakoon Kaksisten Pirunkirkko Nummi-Pusulassa.

Muinaisista menoista on jäänyt todisteiksi taioissa käytettyjä noitapusseja ja myyttisiä legendoja. Historiallisena aikana luola ovat hyödyntäneet mm. Isovihan pakolaiset sekä rosvot ja ryövärit. Useiden kirkko nimisten luolien suojissa on pidetty vainoaikojen Jumalanpalveluksia ja hartauksia – luolien suojissa on myös piiloteltu kirkon hopea aarteita.

Hiidenpesä, Nuuksio
Nuuksion alueella on useita suosittuja turistiluolia, esimerkiksi Nuuksion Hiidenpesä mainitaan hiiden asuinpaikkana, lisäksi luolassa on piiloteltu arvoesineitä Isovihan aikana 1700-luvulla. Nurmijärven Ronkokallion Pirunpesän pirulta varastettu hopeapikari on tänä päivänä Nurmijärven kirkon ehtoolliskalkkina.  Helsingin edustalla, Isosaaren Ryövärin luolassa ovat piileskelleet Suomenlahtea kauhunvallassa pitäneet merirosvot, myöhemmin luola palveli Venäjän keisarillisen sotaväen suojapaikkana.   

Kirkkonummen Kasabergetin luolaa asutti aikanaan erään uskonlahkon oppeihin hurahtanut erakko. Myrskylän Tonttukirkon isäntänä taas toimii metsätonttu. Luolien suuaukkoja on myös aikanaan tukittu ja muutamia luolia on yritetty tuhota polttamalla, luolissa asuvien pahojenhenkien vuoksi.

Syntytavaltaan Kirkkonummen Högbergetin luola on hyvin harvinainen. Kaunis onkalo on ainutlaatuinen koko valtakunnassa.
Geologisesti yksi merkittävimpiä luolia Uudellamaalla on Kirkkonummen Högbergetin luola joka on ainutlaatuinen koko maassa. Arkeologisesti maakunnan merkittävin kohde on Hyvinkään Pahnakallion luola, jonka suuaukon edustalta on löytynyt kivikautinen nuolenkärki ja varhaiskeskiajalle ajoitettua keramiikkaa.  

Kirkkonummen Korkbergetin luolasto on Uudenmaan pisimpiä. Pituutta on yli 30 metriä.

Pituudeltaan Uudenmaan suuret lohkareluolastot kuten Kirkkonummen Korkbergetin luolasto, Vihdin Rokokallion luolasto ja Lapinjärven Mäyräkallion luolasto kuuluvat pituudeltaan koko valtakunnan pisimpien joukkoon.

KATSO MYÖS:
Vilkaisu muutamiin Uudenmaan luoliin
Korkberget – pitkiä luolia ja palanen erämaata Kirkkonummella
Nuuksion kansallispuiston salaisuudet
Luolaseikkailun mystinen hohde
Suomen luolat

.

1 kommentti:

  1. http://retkipaikka.fi/vapaa/parikkalan-aijonvuoren-luolat-ovat-yksi-etela-karjalan-parhaista-retkipaikoista/

    Hei!

    Kiinnostavia kolosia!

    Lapsuuteni leikkipaikka.
    Kai olet käynyt täällä?

    Hyvää kevättä!
    SL

    VastaaPoista