Juupajoen raviinirotko, Juupajoki

Juupajoki

Juupajoen rotko syöksyy syvyyksiin aivan Juupajoen keskustassa. Joki on uurtanut itselleen vuosien saatossa yli 30 metriä syvän ja leveän raviinirotkon - raviini on geologinen termi, joka tarkoittaa veden uurtamaa, kapeaa ja syvää laaksoa. Rotkon hämyisässä viileydessä esiintyy Juupajoella harvinaista lehtokasvillisuutta, merkittäviä ovat kaislasara, lehtotähtimö, lehtopalsami, mustakonnanmarja, lehtokuusama ja lehtokorte.

Polku nousee kauniille, joen mutkassa kohoavalle harjanteelle.

Vanhan myllyn kupeesta alkava polku laskeutuu jyrkkää, savista mäkeä alas notkelmaan. Kapea ura seuraa joenvartta rotkon pohjalla, eikä seinämien korkeutta juuri hahmota jyrkän alastulon jälkeen. Parhaimpia paloja 1,5 kilometrin mittaisella polulla on kohta jossa joki tekee jyrkän mutkan ja polku nousee joen mutkaan jääneelle kapealle ja korkealle harjanteelle. Joissain kohdin rotkon jyrkissä seinämissä on havaittavissa laajoja maan vyörymiä.

Uoma on jatkuvassa muutoksessa, virtaus, vaihteleva veden korkeus ja sateet kuluttavat notkon seinämiä aiheuttaen maanvyörymiä.

Rotkon pohjalla kiemurtelee kaunis, matala ja kirkasvetinen joki. Vesikasvit tanssivat virtaavan veden tahdissa. Tuuli humisee jossain ylhäällä puiden latvoissa, kasvusto on hyvin rehevää. Välillä aurinko pääsee paistamaan rotkon pohjalle ja värjää tuuheat saniaispensaat epätodellisiin vihreän sävyihin. Vaikka Juupajoen notkelma ei ehkä jylhä olekaan, on sen tunnelma ja luonto upea. Mieli hiljentyy tahtomattaankin luonnon rauhoittavassa syleilyssä.

Korkeakosken putouksesta alkava Juupajoen rotko on oikeastaan matkailijoita varten luotu nimi, geologit tuntevat paikan nimellä Korkeakosken raviini, Juupajoen saviseen maaperään uurtama mutkitteleva laakso.