Hyvää ja rauhallista loppuvuotta

Petteri Punakuono oli poro nimeltään

Tässä vaiheessa vuotta on luolamiehen aika vetäytyä ansaitulle joululomalle. Hieno vuosi onkin takana, Suomen rotkot kirjan ensimmäinen painos saatiin lähestulkoon myytyä loppuun tämän vuoden aikana ja keväällä kirjasta otetaan toinen painos. Tilatkaahan sitä ensivuonnakin vain enemmän ja enemmän!

Tulevana vuonna mennään sitten entistäkin kovemmin. Aimo Kejosen kanssa kirjoittamamme kirjajärkäle Suomen luolat tullaan julkaisemaan heti alkukesästä. Myös luentoja ja retkiä luolien, rotkojen ja muiden luonnonihmeiden äärelle on luvassa entistä enemmän - joten pysykäähän kanavalla!

Luolamiehen blogia päivitetään seuraavan kerran tammikuussa 2015

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille lukijoille, kirjan ostajille, luennoille ja retkille osallistuneille henkilöille ja muille toimintaa tukeneille ja aiheesta kiinnostuneille sieluille.

terveisin,
Luolamies Tuomo Kesäläinen

.  

Pitkäsmäen luolat - Mynämäen tuntematon suuruus

SUOMEN LUOLAT

Pitkäsmäen luolat, Mynämäki

Pitkäsmäen luolat on tuntematon luolasuuruus aivan Mynämäen keskustan tuntumassa.

 

Pitkäsmäen pääluola on graniittikallion jyrkänteessä oleva, pystyraon avautuessa on syntynyt luola, joka on muodoiltaan selkeä ja hyvin kaunis.  Kartiomaisella, suoralla tunnelilla on pituutta 17 metriä, noin 10 metrin päässä suuaukosta haarautuu onkalosta noin 4 metriä pitkä, ulos johtava sivuhaara, josta pieni ihminen pääsee läpi. Leveydeltään luola on 0,5 metriä – 1,5 metriä ja korkeutta 0,5 metristä 4 metriin. Luolan lattia on louhikkoa ja rantakerrostuman, kariketurpeen ja rapakallioaineksen sekaista maata.

 

Melko vaatimattoman, rakomaisen suuaukon takana odottaa yli 20 metriä pitkä luola.

 

Helppokulkuinen ja turvallinen pikkuluola sopii kaikille.

 

Aivan pääluolan vieressä, samassa jyrkänteessä, on pieni huonemainen luola. Viihtyisällä luolalla on pituutta 5 metriä, leveyttä 2,5 metriä ja korkeutta 1 – 2 metriä. Lisäksi kallioalueella on pari pientä lohkareluolaa sekä erittäin näyttävä ja mielenkiintoinen hiidenkirnualue. Pitkäsmäki on myös varteenotettava näköalavuori. Kohde sijaitsee hyvin lähellä Kallavuoren aluetta, joka on tunnettu luolista ja rotkoistaan.

Pitkäsmäen luolien läheisyydessä on hyvin erikoinen ja laaja hiidenkirnukallio, jossa on ainakin kymmenen erikokoista kirnua ja kirnunalkua.

Pitkäsmäen kalliot, maisemineen, luolineen ja hiidenkirnuineen muodostavat todella miellyttävän retkikohteen.

 

.

Vilkaisu muutamiin Uudenmaan luoliin



Seikkailija Uudenmaan luolissa

 

Högberget, Kirkkonummi

Uudenmaan luolat, Helsingin luolat, Pääkaupunkiseudun luolat – melko lailla tuntemattomia käsitteitä, vaikka yksi Suomen suurimmista ja kalkkikiviluolista suurin, Torholan luola löytyy Lohjalta. Asiahan on niin, että Pääkaupunkiseutua ja Uuttamaata ei vaivaa puute luolista, päinvastoin. Toinen toistaan upeampia luolia löytyy – tietoa ei!

 

Tämä artikkeli esittelee muutamia merkittävimpiä, tulevaisuudessa ehkä lisää

 

TORHOLAN LUOLA, LOHJA

 

Lohjan Torholan luola on epäpuhtaassa kalkkikivessä oleva luola, jossa kolme huonemaista tilaa. Ihminen ei mahdu läpi luolan alemmasta suuaukosta. Luola on synnyltään vadoosi karstiluola, jonka alaosan kanavat osin paineenalaisen veden syövyttämiä. Luolan perällä on vajovesien liuottamia piippumaisia rapautumisonkaloja, joissa on moreenia. Luolan on täytynyt alkuaan syntyä ennen viimeistä jäätiköitymistä, mutta huomattava osa siitä on liuennut auki viime jääkauden jälkeen. Luolalla on pituutta yli 30 metriä, leveyttä 1 - 6 metriä ja korkeutta 1 - 4 metriä. Luolan kaikkien Käytävien, tunnelien ja umpiperien yhteenlaskettu pituus on  luolassa järjestetyn mittauskurssin tulosten mukaan 80 m - 100 m.

Torholan luola, Lohja. Suomen luolien kruunaamaton ykkonen. Tilava luola joka on muodotunut Suomessa harvinaisella tavalla virtaavan veden kuluttaessa uomansa kalkkikiveen






Torholan suurimmissa kammioissa on tilaa temmeltää, luolan joihinkin osiin pääsee vain hyvin ahtaiden ryömintöjen kautta.

Högbergetin luola, Kirkkonummi: yksi Suomen erikoisimmista luolista, ei suurin mutta hämmentävä! Samallaista hämmennystä aiheuttaa vain muutama luola Suomessa, joista esimerkkeinä Inarin Karhunpesäkiven onkalo ja Nokian Pirunpesäkiventafoni.



Högbergetin luola, Kirkkonummi. Luola on subglasiaalisten jäätikön sulamisvesien muovaama ja väljentämä pystyrako graniittikallion suojasivulla. Luolassa on erityisen kauniisti hioutuneet seinät.

Poikkileikkaukseltaan luola on sipulimainen.

 

Kallioportti Helsingin Kasakalliolla - luola sekin.

Kasakallion Tonttuportti, Helsinki. Mittatikkuna Esoteerisen maantieteen koulun Marko Leppänen

 Lyftenskyrkan, Sipoo.  Suonigneissikallion murtuneessa jyrkänteessä oeva luola. Se käsittää pääluolan, joka 9 m pitkä, 7 m leveä ja 0,5-2,5 m korkea. Siihen johtaa kolme suuaukkoa, joista kaksi on 6-7 m pitkiä, ahtaita tunneleita Luolassa on runsaasti käytön jälkiä, lattialla ja kiven päällä on tulisija, jonka ympärille on koottu istuinkiviä ja -puita. Yksi pääluolan aukoista on tukittu noin 1,5x1,5 kokoisella kivistä ladotulla muurilla.  Luolan seinämässä on kaiverrettu epäselvä vuosiluku 1800‑luvulta sekä risti.

 

Vanhan tarinan mukaan luolassa tai luolan lähistöllä on ollut suuria kiviä, joita paikalliset miehet kävivät nostelemassa eräänlaisena miehuuskokeena tai miehistymisriittinä, koko mäki on saanut ilmeisesti nimensä tästä perinteestä (Lyften = nostaminen).

 

1990‑luvulla lähistöllä tapahtui murha. Pikallinen mies tappoi oman äitinsä ja pakeni metsään. Poliisit epäilivät miehen varustautuneen jalkajousella ja piileskelevän luolastossa. Viereiseen Lyftmosseniin oli kaivettuna suohauta, äidin ruumista varten.  Mies saatiin myöhemmin kiinni kaupungista, eikä varmuutta ole käyttikö jalkajousimurhaaja koskaan näitä luolia piilonaan.

 

Luolassa olisi ollut hyvät tilat jalkajousimurhaajalle, käyttikö hän koskaan näitä luolia piilonaan - sitä ei tiedetä.

Lyftenskyrkan muodotuu suurista kammiosta ja ahtaammista käytävistä. Suomen mittakaavassa luola on suuri.

Bombergsgrottan, Liljendal. Rapakivigraniittikalliossa olevan 3-4 m korkean jyrkänteen juurella oleva kaksihaarainen luola. Oikea haara 16 m ja vasen haara 7 m pitkä. Suuaukko 1 m x 0,6 m. Luolan pohja kalliota ja teräväsärmäistä louhikkoa. Luolan lattia ajoittain veden peitossa, jolloin peräosiin pääsy lähes mahdotonta.



 

Bombergsgrottanin suuaukko on kunnon luolan tyyliin ahdas ja huomaamaton. Ahtaan sisäänkäynnin jälkeen luola yllättää pituudellaan, ahdas se on koko matkaltaan.

Bombergsgrottanin luolaa tutkimassa ROMANTIC GEOGRAPHIC SOCIETY - blogin pitäjä, kuvataiteilija Jussi Kivi.

Komeita raukkeja Liljendalin Bombergetin rinteellä, lähellä Bombergsgrottanin luolaa.

Kustannuspäällikkö Jon Hälström tarjosi kehonsa mittatikuksi tämän erikoisen Liljendalin raukin seuraksi. 

 

Mäyräkallion luola, Lapinjärvi.

Yli 20 metriä pitkä, ison suonigneissilohkareen alla oleva, tilava luola, jossa on useita suuaukkoja. Lattia pieniä lohkareita ja kariketurvetta. Varsinaiseen luolaan liittyy lisäksi noin 15 m pitkä, lohkareiden alla ja välissä oleva sivuluolien ja avorakojen verkosto, joiden leveys 0,3-4 m ja korkeus 0,7-2,5 m. Luolat ovat muun muassa Isonvihan pakopaikkoja.



Mäyräkallion luolat Lapinjärvellä ovat oikeasti suuria luolia - siis kun puhutaan Suomen luolista. Montaakaan yhtä tilavaa kammiota ei löydy Uudeltamaalta, eikä koko Suomesta. Tilavissa huoneissa mahtuu olemaan ja liikkumaan kymmeniä henkilöitä samaan aikaan. Ahtaita käytäviä lötyy kymmeniä ehkä satakin metrejä.  

Myös upeita ja suuria rotkoja löytyy Uudeltamaalta ja pääkaupunkiseudulta. Näiden yhteydessä on myös luolia. 

Luolakirja: Seikkailijan retkiopas Varsinais-Suomen luoliin

Retkelle luoliin - MARS!

Näin joulun alla minulle on tullut useampiakin kyselyitä kirjastani Seikkailijan retkiopas Varsinais-Suomen luoliin. Kirja ilmestyi vuonna 2011 ja valitettavasti tilanne on se, että kirja on pääosin loppuunmyyty. Tässä samalla voidaan mainita, että esikoisteokseni Kivissä on kartta, on ollut loppuunmyyty jo pitkään. Sitä ei saa, ei sitten mistään.  Ainoa paikka josta luolakirjaa saattaa vielä muutaman kappaleen saada on Salakirjat. Kirjaa voi kysellä sieltä tämän linkin kautta: SALAKIRJAT

Kaikki Suomen luolat eivät ole pelkkiä kiven koloja vaan valtavia kammioita, joissa korkeuserot ovat suuria. 

Ilokseni voin kyllä kertoa, että Varsinais-Suomen luolista on ilmestymässä uusi kirja lähivuosina. Siihen tosin menee varmaan 2 -3 vuotta - mutta tulossa on. Kohteet nousevat ensimmäisen kirjan 29 luolapaikasta arviolta n. 60 -70 kohteeseen. Myös tarinoita ja muita havaintoja on kasoittain lisää. Sitä odotellessa vuonna 2015 ilmestyy koko maan kattava Suomen luolat -suurteos, joka esittelee lähes 200 maamme kiehtovinta onkaloa Nauvosta Inariin sekä kaiken tiedon mitä kukaan Suomen luolista tietää.

Geologi Aimo Kejonen Porin Pirunpesän luolassa.

Suomen rotkot kirjaa saa tilattua osoitteesta: SUOMEN ROTKOT

.

Hepoköngäs on Suomen kaunein vesiputous

Puolangan Hepoköngäs on valittu Suomen kauneimmaksi vesiputoukseksi.

Hepoköngäs, Puolanka

"Suomen Vesiputoukset avasi lokakuussa 2014 lajissaan ensimmäisen sähköisen äänestyksen Suomen kauneimmasta vesiputouksesta. Pyysimme kävijöitä kertomaan vapaasti, mikä on maamme kaunein luonnontilainen putous, ja miksi juuri se ansaitsisi kyseisen tittelin.

Tiistaina 2.12. sulkeutuneeseen äänestykseen saimme vastauksia vajaassa parissa kuukaudessa reilut 500 kappaletta. Laskettuamme äänet saatoimme todeta, että maamme kaunein vesiputous 61 äänellä on samalla yksi tunnetuimmista: Hepoköngäs "

- Jussi Laine

 

Hepokönkään esittely löytyy myös keväällä julkaistusta teoksesta: Suomen rotkot 

Uskomattoman kaunis tämä Puolangan helmi onkin. Luonnonihme!

Itselleni paikka on tuttu. Vierailin vesiputouksella Suomen rotkot kirjan dokumentointimatkojen aikana. Kirjassa on myös Hepokönkäästä kattava esittely, putous nimittäin laskee vetensä aikamoiseen kanjoniin. Upea paikka kaikin puolin ja tittelinsä ansainnut. 

Hepokönkään rotkoa.

 

 

Vårdkasbergetin jumalaisen maiseman kruunaavat luolat ja rotkot

SUOMEN LUOLAT

 

Särkisalon Vårdkasbergetiltä avautuu Salon saariston parhaat maisemat.



Kotkan näkeminen on aina pysäyttävä kokemus.

Suuri kotka liitää äänettömästi puiden latvojen yli. Raikas

merituuli puhaltaa rauhoittavasti. Laskeva aurinko

värjää vuoren seinämät punaisen sävyillä, ja joka puolella

aukeaa silmänkantamattomiin kaunein mahdollinen

saaristomaisema. S uurten lohkareiden keskelle yksinäisyyteen

vetäytyneenä voi kokea, kuinka muinainen henki

näyttäytyy kulkijalle.

Ulkoluodon luontoparatiisi on yhdistelmä rotkoja, luolia ja maisemia 

Vårdkasbergetin rinteille on muodostunut laaja luolasto,

joka on kirjan kohteista ehdottomasti kiehtovimpia.

Kivisten käytävien seinämiä koristavat punaisella maalatut

viikinkilaivat ja ihmishahmot. Kuviot ovat melko tuoreita,

mutta ne lisäävät kuitenkin mukavasti tunnelmaa.

Luolamaalauksilla on ikää vain muutama vuosikymmen.

Kielekkeillä lepää valtavia lohkareita, kallion punaisuus tuo mieleen Ahvenanmaan kalliokukkulat.

Ympäröivä luonto tuo mieleen intiaanien pyhät paikat;

erinomainen ympäristö näynhakumatkoille ja syvään sisäiseen

etsintään.

Suurin osa Ulkoluodon luolista on valoisia ja avaria.

Useiden isojen luolien, kivenjärkäleiden ja maisemien

lisäksi vuoren rinteeltä löytyy suuri Pirunpelto, kiviröykkiöalue.

N iemenkärjessä ei ole asutusta, joten myös meren

rannassa voi seikkailla vapaasti. Vårdkasbergetin luonnon

ihmeisiin tutustumiseen kuluu helposti koko päivä.

Arkeologi Timo Miettinen tutkimassa alueen kalliomaalauksia. Kiehtovia mutta kovin tuoreita kaikki...

KARTTA

.

Tornimäen luolat Varsinais-Suomen itärajalla

SUOMEN LUOLAT



Tornimäki, Kisko

Aivan Varsinaissuomen äärilaidalla, Kiskon rajamailla kohoaa upea luonnon nähtävyys: Tornimäki. Mäen huipulle saapuessa on helppo kuvitella, mistä tämä mäki on saanut nimensä.

Tornimäen rikkoutunut jyrkänne.

Valtavat jyrkkäreunaiset, paikoin jopa kymmeneen metriin kohoavat lohkareet ja jyrkänteet muodostavat mäen huipusta suuren ”vartiotornin”. Näky on todella hiljentävä ja kunnioitusta herättävä.

Repaleisessa jyrkänteessä on pitkien, hämyisten käytävien lisäksi myös valoisempia lippaluolia.

 

 

Luola.

Tornimäen jyrkänteille on muodostunut ainakin kolme – neljä suurempaa lohkare ja rakoluolaa, suurimmissa, seisomakorkuisissa kallionläpi kulkevissa repeämissä mahtuu kulkemaan hyvin, mittaa on kymmeniä metrejä. Lisäksi jyrkänteiden alle vyöryneiden lohkareiden väleihin on muodostunut pienempiä luolamaisia tiloja, joten tutkittavaa riittää.

Tornimäen luolat ovat tyypillisiä rako- ja lohkareluolia.

Kuolleet kuusikot, suuret jäkäläalueet ja kallioilla kohoavat kelopuut luovat erämaisen tunnelman. Tornimäen luonto on koskemattoman ja luonnontilaisen oloista, välillä melko vaativaa mutta kuitenkin miellyttävää kuljettavaa. Erittäin suurta varovaisuutta lohkareikossa kulkiessaan on syytä noudattaa.

 KARTTA KOHTEELLE

Saapumisohjeet

Tornimäki sijaitsee Kiskon Kärkelän kylässä, päätieltä nro. 186 käännytään Kärkelään (Kärkelänkartanotie) tietä jatketaan n. 4 km, maatilan pihan kohdalta kääntyy oikealle Järventaustantie, jota ajetaan n. 1,2 km kunnes saavutaan mäenpäältä alkavan metsäautotien päähän, metsäautotie on suljettu ketjulla, mutta tien päähän saa pysäköityä oman autonsa ja tästä on helppo aloittaa kävely kohti vuoren huippua, kävelyä ei ole kuin muutamia satoja metrejä. 

Tietokirja Suomen luolista ilmestyy kesällä 2015

Luola-lehden toinen numero on ilmestynyt

Luola on Suomen luolaseura ry:n julkaisema jäsenlehti. Ensimmäinen numero ilmestyi loppusyksystä 2013. Luolan toinen numero ilmestyi tällä viikolla. Lehti on tuhti ja visuaalisesti näyttävä paketti, täynnä luola-aiheista asiaa.  Sisältö on kiehtova ja toimiva yhdistelmä tietoa ja tarinoita. Lehden saa tilattua irtonumerona Suomen luolaseuralta tai liittymällä seuraan: http://caving.fi/

Tietoa ja tarinoita - hanki uusi luola-lehti (kuva: Suomen luolaseura)

Lahja joka kestää


Anna tänä jouluna ystävällesi, läheisellesi tai yhteistyökumppanillesi lahja joka kestää läpi vuosien, jopa vuosi kymmenien. Anna lahjaksi vuoden 2014 näyttävin ja puhutuin luontomatkailukirja - Suomen rotkot. Teoksen tieto ei vanhene. Rotkojen tarinat, käyttöhistoria, geologia ja sijainti pysyvät samoina ikuisesti, kirjaa voivat nauttien ja uutta oppien lukea myös tulevaisuudessa lapset ja lasten lapset - toimikoon se inspiraation ja innoituksen lähteenä sukupolvelta toiselle. Tämä on teos joka kestää, tämä on lahja johon ei kyllästy. Tämä on elämysmatka Suomen rotkoille! 

Hyytävä Helvetinkolu Ruovedellä - Suomen rotkot tarjoavat elämyksiä myös talvimatkailijalle!

Haluatko antaa lahjan joka tuottaa iloa vuosiksi eteen päin? Laatuluettavaa pukinkontti: tilaa Suomen rotkot -suurteos, joka kertoo kaiken kotimaamme rotkoista, kuruista ja kanjoneista. Adlibris lupaa kirjan ehtivän pukinkonttiin kun sen tilaa viimeistään 16.12.2014 - kaikille osapuolille hyödyllisintä on kuitenkin tilata teos suoraan kirjan kustantajan, Salakirjojen, nettikaupasta. (siirry kauppaan!)

Suomen rotkot on yli 500 sivuinen tietojärkäle joka sisältää yli 700 valokuvaa, lähes 200 karttaa ja tarkat ajo-ohjeet yli 150 kotimaisen rotkon äärelle. Kaikkiaan kirjasta löytyy tiedot yli 500 suomalaisesta rotkomuodostumasta. Tästä ei lahja parane!  

Suomen rotkot esittelee kotimaamme komeimmat rotkomuodostumat Ahvenanmaan eteläisiltä saarilta aina Utsjoen pohjoisiin erämaihin. Kirjan tietojen avulla löydät oman kotiseutusi ja lomakohteesi kiehtovimmat rotkot, kurut, uurot, lukot ja rotit sekä pääset tutustumaan näiden luonnonihmeiden syntytapoihin sekä historiaan, legendoihin ja kansantarinoihin, joita hämyisten rotkojen ympärille on muodostunut. 

 Teos sisältää tiedot yli 500 kotimaisesta rotkosta, kurusta ja kanjonista. Kohteista 150 esitellään runsaalla värikuvituksella, elävin kohdekuvauksin, selkein ajo-ohjein, kartoin ja geologisin faktoin. Suomen rotkot sisältää satoja värikuvia ja lähes 200 karttaa. Kirja on kiehtova yhdistelmä matka-, tieto-, ja kuvakirjaa. Tuomo Kesäläisen mielikuvitusta ruokkivat kohdekuvaukset ja näyttävät luontokuvat takaavat säväyttävän luontoelämyksen myös nojatuolimatkailijalle. Teoksen asiantuntijana toimii arvostettu geologi ja palkittu kansanperinteentallentaja Aimo Kejonen.

Muista läheistäsi - anna lahjaksi elämysmatka Suomen rotkokoille!

 

TILAA KIRJA TÄSTÄ LINKISTÄ

.