Inkerinkallio ja Torisevan rotkojörvet - Virrat

”Jos sä Pohjanmaalle aiot matkustaa, Pienen laulun tahdon sulle omistaa: Se on blues, valtatien kuuskytkuus.”

Torisevan rotkojärvet, Virrat

Lainaus on ote Jussi & the Boys yhtyeen hitistä. Laulu raikaa radiossa kun ajan Ruovedeltä kohti Virtoja. Suuntana on yksi Suomen helpoiten saavutettavia rotkokohteita, nämä jyrkänteiden reunustamat järvet ovat nähneet kaikki valtatietä 66 kulkeneet, ainakin auton ikkunasta. Se on kuuluisa kalliojärvien ketju, Torisevan rotkojärvet.

Rotkojärven halkeilleessa seinämässä on pieni luola.

Julmien kallioiden reunustamat järvet ovat pitkiä; ja laihoja kuin Nissisen kissa. Toisella jyrkänteellä kulkee valtatie 66, toisella jyrkänteellä suosittu retkeilypolku. Torisevan sijainti merkittävän kulkureitin varrella on taannut paikan maineen, ei se ole Suomen rotkojen joukossa mitenkään erityinen, silti rotkon kauneutta ovat valokuvin, maalauksin ja runonsäkein ikuistaneet useat Suomalaiset taiteilijat joista mainittakoon I.K.Inha , J.L.Runeberg, A.Edelfelt ja A.Gallen-Kallela.

"Halla, mun veljeni, on salamielinen ryöväri, julma,
Kammona kulkevi hän öisin ja viljoja vie"

Kansallisromantiikkaa

Kuvauksellinen tai maalauksellinen se onkin, jykevine kalliopahtoineen, jyrkänteellä seisovine puuvanhuksineen ja syvine vesineen. Parhaan kokonaiskuvan järvistä saa kallioilla kulkevien polkujen samoilun lisäksi hyppäämällä veneeseen ja lipumalla rotkojärven pintaa uhmakkaiden kallioiden varjoissa. Portaittain nousevien kallioiden pinnalta löytää kiehtovia muotoja, paikon pirstoutunut kallio muodostaa näyttäviä lohkareikkoja. Korkeimmat jyrkänteet kohoavat pystysuorina yli 10 metriin veden pinnasta. 

Rotkossa.

Rotkojärvien tunnetuin yksityiskohta on Alasen-Torisevan korkein kallionjyrkänne, joka tunnetaan nimellä Inkerinkallio. Kallion on saanut nimensä nuoren aatelisneito Inkeri Kurjen mukaan, joka tappoi itsensä heittäytymällä alas kalliolta Torisevan hyytävään veteen. Inkerin surullinen sielu kummittelee alueella, ja edelleen elokuussa, täyden kuun aikaan neito palaa Torisevalle mustan joutsenen muodossa.

Rotkojärven jylhässä seinämässä on kalliomaalauksia. Eivät ne tosin esihistoriallisia ole...

Rotkojärvet on jäätikköjoen korkeamman mäkialueen läpi kulkevaan siirros- ja ruhjevyöhykkeeseen kuluttama ylivirtauskuru. Rotkossa on kolme järveä, joita harjuaineksesta ja moreenista koostuvat ”patovallit” erottavat toisistaan. Laakson lounais- ja kaakkoispää on täyttynyt glasifluviaalisella aineksella. Rotko on osin toispuoleinen, sen pohjoisseinä nousee 10-15 m suoraan lammista. Eteläreuna on paremmin porrasjyrkänne ja sitä peittää irtomaakerros. Torisevaa on pidetty nuoren maanjäristyksen aiheuttamana, mutta se ei pidä paikkaansa.

Pakkasherran taidetta.

 

Paholaisenurut.

 

"Joka ilta kävi hän kallion huipulla, polvillaan ollen rukoillen anteeksi tekoansa, ja viimein eräänä kuulakkaana syysyönä heittäytyi hän kolmannen Toriseva-järven synkkään veteen. Vielä näkyvät kalliossa tytön polven jäljet, ja kuutamoisena yönä voi mielikuvitukselle vapaa ihminen nähdä neidon haamun rukoukseen vaipuneena ja kuulla lohduttoman haikeata valitusta Inkerin kalliolta."

 

Inkerinkalliolla.