Suomalaisia rosvoluolia

 

Suomalaisia rosvoluolia

SUURTEOS SUOMEN LUOLAT ILMESTYY KEVÄÄLLÄ 2015

 

Tarinat Kaarinan Ryövärinluolan nahkaveneillä seilanneista merirosvoista lukeutuvat Suomen luolien kiehtovimpiin kertomuksiin.



Rosvot, ryövärit, pontikankeittäjät, pirtutrokarit, laitapuolen kulkijat ja merirosvot – Suomen luolia käyttäneiden erikoisten persoonien ja likaisten rosvojoukkojen tarinoidenkirjo on samaan aikaan ahdistava ja synkkä mutta toisaalta kiehtova ja luolaharrastusta rikastuttava. Lähde seikkailumatkalle läpi Suomen rosvoluolien.

Sika-Kyöstin luola, Nousiainen

Kustaa Mikonpoika Nummelin (1. lokakuuta 1800 – 30. huhtikuuta 1836) oli Nousiaisissa syntynyt suurvaras, joka rikollisen uransa aikana tunnettiin nimellä Sika-Kyösti. Nuorena Kustaa työskenteli renkinä Nousiaisissa ja Naantalissa. Ensimmäisestä rikoksestaan, taskuvarkaudesta, Sika-Kyösti jäi kiinni jo 23-vuotiaana. Seurauksena oli raipparangaistus Maarian kirkossa.

Kansanperinteentallentaja, geologi Aimo Kejonen Sika-Kyöstin luolan suuaukolla.

Tulevien vuosien aikana Sika-Kyösti oli osallisena useissa rikoksissa, joista hän kärsi tuomioita raipparangaistuksista Turun tuomiokirkossa, pakkotyöhön Viaporin-linnoituksessa. Rikollisen uransa aikana Sika-Kyösti oli käräjillä 40 kertaa ja hänet tuomittiin kaikkiaan 16 rikoksesta. Sika-Kyöstistä kerrotaan myös yliluonnollisia tarinoita, joissa varas oli oppinut lentämään syötyään syntymättömien lasten sydämiä. Hänen on myös kerrottu olleen Robin hoodin kaltainen hyväntekijä. Sika-Kyöstin elämä päättyi Raision kirkolla 30.4.1836, Liedon nimismiehenä toimineen Landzettin ampuman haulikonlaukauksen seurauksena.

Sika-Kyöstin "kotiluola" Nousiaisissa.

Varsinainen Sika-Kyöstin luola löytyy Nousiaisista, Hyrkön tilan metsästä. Sika-Kyöstin kerrotaan piileskelleen pakomatkoillaan myös Maskun Mätikänluolassa sekä Salon Kärämäen luolissa.

Kaarinan Ryövärinluolassa.

 

Ryövärinluola, Kaarina

Merirosvoja Varsinais-suomessa? kuulostaako uskomattomalta ja tarunhohtoiselta, ehkä, mutta totta se on. Kuusiston ja Kakskerran saarten välissä kohoaa kallioinen Ryövärinholman saari. Suosittu veneväylä sivuaa saaren kalkkipitoisia kallioita suunnattaessa Lemunaukolta kohti Paraisten Kirkkosalmea. Tarkkasilmäinen veneilijä hahmottaa jyrkässä seinämässä mustan kidan, Ryövärinrotkon suuaukon.

Lähes 100 metrinen repeämä alkaa aivan veden tasosta. Railoon on kiilautunut lohkareita jotka muodostavat paikoin tilaviakin luolia. Näissä klaustrofobisissa kammioissa majaili noin 400 vuotta sitten joukko pelättyjä merirosvoja. Rosvojoukko ryösteli öisin mm. Lemunaukossa ankkurissa olevia purjelaivoja. Ryövärit liikkuivat ryöstöretkillään kokoontaitettavilla nahkaveneillä, tällaiset erikoiset paatit oli helppo piilottaa kallioiden suojiin keikan jälkeen, eikä pahantekijöiden jäljille päästy kovinkaan helpolla.

Ryövärinluola on näyttävä luola- ja luontokohde.

Monia vuosia rosvot elivät rotkon luolissa kenenkään tietämättä. He ryöstivät myös yhteiseksi vaimokseen Satavan kylästä Suntin talon piian. Nainen eli vuosia rosvojen orjana, raakalaisten armoilla. Hän synnytti luolassa rosvoille kuusi lasta, jotka kaikki tapettiin ettei lasten itku paljastaisi piilopaikkaa. Eräänä Jouluna ryövärit, vartiomiehiä myöten, nauttivat niin paljon ruokaa, olutta ja viina, että sammuivat kaikki. Tuolloin piika hiipi ulos luolasta ja pakeni takaisin taloon, josta hänet oli ryöstetty.

Viesti kapula pantiin kiertämään. Kerättiin yli 100 aseellista miestä vallesmannin johdolla. Rosvojen luola piiritettiin ja heitä vaadittiin antautumaan. Rosvot vastasivat aseenlaukauksin. Luolan suuaukolle kasattiin iso rovio, joka sytytettiin palamaan. Rosvojen vaihtoehto oli antautuminen tai savuun tukehtuminen. Muutama yritti rynnätä ulos, saaden heti surmansa, loput antautuivat. Heidät hirtettiin luolan katolla kasvavien mäntyjen oksille.

Katso lisäkuvia: Ryövärinluola

Perttelin Varkaankellarinmäen jylhää louhikkoa.

Varkaankellarinmäki, Salo (Pertteli)

Varkaankellarinmäen louhikkoiseen jyrkänteeseen muodostunut luola, joka on saanut nimensä luolassa asuineen rosvoporukan mukaan. Tarinat kertovat kolmesta rosvosta, jotka kaappasivat Suutarin talon kasvattityttären 1700-luvulla ja veivät luolaansa ja pitivät siellä vankina yli 6 vuotta. Tapahtumista on kirjoitettu ”romaani”, jonka nimi on Pirkko ja Junnu. Sen on kirjoittanut pertteliläinen kirjailija Etti Joutsen.

 

Varkaankellarinmäen luola.

Rosvoluola, Salo

Rosvoluola on toiminut pirtutrokareitten majapaikkana Suomen kieltolain aikaan 1920 - 1930-luvulla. Suomessa oli voimassa alkoholijuomia koskeva kieltolaki vuosina 1919–32. Tänä aikana Suomessa ei saanut myydä eikä itse valmistaa alkoholijuomia. Alkoholia alettiin salakuljettaa ulkomailta ennennäkemättömiä määriä, siihen aikaan myös tässä luolassa on ollut trokareitten piilopirtti.

Salon Rosvoluola, pirtutrokarien piilopirtti on suomalaiseksi suuri, pituutta on yli 25 metriä. 

Luolan yläpuolelta olevilta kallioilta oli näkymä merelle. Luolan katolta ilmoitettiin suurella lyhdyllä alas rantaan, että Alhaisissa asuva nimismies nukkuu tai on muuten estynyt virantoimituksesta. Yhteyshenkilö oli tarkkailut nimismiehen liikkeitä, esimerkiksi hiippailut ikkunan takana tarkastamassa nukkuiko hän.  Rannasta näytettiin lyhdyllä valoa merelle, että rantautuminen on turvallista suorittaa. Rantautuminen ja pirtulastinpurku suoritettiin Vartsalassa.

Salolainen luolaharrastaja Mika Hällström Rosvoluolan suuaukolla.

Hentusenpesä, Mikkeli 

Hentusenpesä on lohkareluola kalliomäen huipulla. Sisäänkäynti on tasaisella, kivisellä kangasmaalla oleva reikä, joka jatkuu mutkaisena käytävänä alaspäin. Luola sai nimensä siinä 1860–1870 piileskelleen rosvon ja varkaan Rosvo-Hentusen mukaan. Hentunen saatiin lopulta kiinni, kun läheisen talon emäntä houkutteli hänet kahville lähettäen samalla piian noutamaan miehiä.

Puikkosen rosvonluola, Kangasniemi

Melko pitkä luola, johon kuuluu kaksi rinnakkaista halkeamatunnelia ja niitä vastaan kohtisuora lohkaretunneli. Luolaan on neljä suuaukkoa. Luola on eräs piilopaikoista, joita 1880- ja 1890-luvuilla vaikuttanut Puikkosten veljesparin johtama rosvokopla käytti. Ananias Puikkonen oli kerjäläisten ja viinanpolttajien poika. Ananias ja hänen veljensä joutuivat jo varhain lain nurjalle puolelle: Lain koura tavoitti veljekset ensimmäisen kerran 1886, ja siitä alkoi Puikkosten ensimmäinen, muttei viimeinen vankilareissu. Vanhuuden päivinään Voro-Puikkonen asui vaimonsa kanssa Kangasniemellä yksinäisellä Puulan luodolla.

Ananias Puikkosen seikkailut ovat poikineet jopa kirjan. Lue kirja-arvio: ERÄ

 

Vororotin luolat, Jämsä

Vororotin rotkossa on kaksi luolaa, joista toinen on lohkareitten alle ja väliin jäänyt tunneli. Toinen on lohkareiden alla ja välissä oleva L-kirjaimen muotoinen käytävä. Toisessa luolassa on nuotionpaikka. Seudulla kerrotaan tarinoita Vororotissa piileskelleistä rosvoista, viinankeittäjistä, venäläisestä ryöstöpartiosta ja sotapakolaisista. Rosvojen ryöstösaaliin kerrotaan olevan aarteeksi piilotettuna yhdessä luolassa. Vororotissa on myös hahmokallio, joka muistuttaa miehen kasvoja.

 

Vororotin rotkossa on vorojen piiloluola. Vaikka luola on rotkoon nähden vaatimaton,  rosvojoukon majailu alueella on antanut nimen koko kohteelle.

Oinoskylän Rosvoluola, Karstula

Oinoskylän rosvoluola on 15 metriä pitkä luola, joka käsittää ahtaan, mutkittelevan käytävän ja pari huonemaista laajentumaa. Katto kalliota. Lattia luolan alkuosassa louhikkoa ja moreenin ja rapakalliosoran seosta ja syvemmällä kalliota. Katon kiviaines on paikoin rapautunut ja lohkaroitunut. Puunjuuret tunkeutuvat katon halkeamista luolaan. Aluetta kattaa ohut moreenipeite, johon kaivetun kuopan pohjalla on luolan suuaukko. Luola oli kuuluisan rosvon, vääränrahantekijän ja silmänkääntäjän Talviais-Erkin kätköpaikkana ja työpajana.

 

Vommon linna, Kuopio

Luolan toinen kylki on suonigneissikalliota ja toinen siitä irronnut lohkare. 7 metriä pitkän luolan lattia on osin louhikkoa, osin hiilenpaloja sisältävää turvetta. Luola saanut nimensä Vommoksi kutsutusta rosvosta, joka aikanaan asui luolassa. Vommon vaimo huolsi miestään ostamalla miehen varastamilla rahoilla ruokaa, jonka salaa toi luolalle.

 

Hiidenportin luolan suojissa on majaansa pitänyt Höljän vapaakomppania niminen metsärosvojen joukko.

Hiidenportin luola, Nurmes

Pieni lohkare-rakoluola, joka on Hiidenportin rotkon keskivaiheilla olevassa louhikossa. Lähellä on toinen kallionhalkeama, jossa on puista rakennettu, nykyään romahtanut katto. Luola on Höljäkän vapaakomppaniaksi kutsutun, 1800-luvulla vaikuttaneen metsärosvojen porukan piilo- ja kätköpaikka.

Pahka-Ruuskasen luola, Siilinjärvi

Luolassa on tarinoiden mukaan piileksinyt ja siellä varastamiaan rahoja ja tavaroita säilyttänyt 1830- ja 1840-luvuilla Savon metsärosvojen päälliköksi mainittu Pahka- eli Rosvo-Ruuskanen, jonka kotipaikka oli läheinen Pahkamäen talo.

Ensimmäisen tuomionsa murtovarkaudesta Pahka-Ruuskanen sai 1825. Seuraavana vuonna hän oli jo syytteessä osallisuudesta murhaan ja väärän rahan tekoon. Rötöstely jatkui ryöstöillä ja varkauksilla. Lopulta Ruuskanen tuomittiin kuolemaan, mutta Turun hovioikeus muutti tuomion 40 pariksi raippoja, kirkkorangaistukseksi ja kuudeksi vuodeksi linnavankeutta Viaporissa.

Viaporissa Ruuskanen oli 5.9.1833 johtajana vankilakapinassa, jossa vangit karkasivat tapettuaan venäläisen sotilaan ja kolhittuaan pari muuta henkiheitoilleen. Karkumatkan aikana 6.-7.9.1833 Ruuskanen ja hänen kumppaninsa syyllistyivät vielä Tuusulassa tappoon, pahoinpitelyihin ja ryöstöihin. Ruuskanen sai kuolemantuomion, jonka senaatti 15.1.1835 muutti pakkotyöksi ja karkotukseksi Siperian Nertsinskiin. Karkotusmatka Siperiaan alkoi Hämeenlinnasta 7.6.1835. Sen jälkeen ei Ruuskasesta enää mitään kuultu

Tarinan mukaan Ruuskasen ryöstämiä rahoja ei koskaan löydetty. Niiden uskotaan olevan aarteena jossain Pahkamäen ja Pahkakallion maastossa. Huhu kertoo, että yksittäisiä kolikkoja olisi luolista löydetty niitä tutkittaessa.

 

LISÄTIETOJA KOHTEISTA JA TARINOISTA:

Tuomo Kesäläinen: luolamiehenblogi@gmail.com

 

.