Luolakanttarelli - Cantharellus cibarius speluncam

Nyt löytyi herkuista suurin, maailman keittiöissä kadehdittu ja maanalaisista katakombeista sienipossujen kanssa metsästetty erikoisherkku - Luolakanttarelli (Cantharellus cibarius speluncam) Syökää silmillänne:

Luolan perällä, kunniapaikalla - pienen kivisen alttarin päällä se odotti. Luolatutkijan ja kulinaristisen seikkailijan erikoisherkku - Luolakanttarelli.

Siellä niitä sikisi, luolan pimennoissa pienen kastikkeen tarpeiksi. mmmmmm.... ne ovat minun Chef!

Mysteerien soihtu

Mitä tapahtuu yhteiskunnalle
kun mysteerit leimataan
pahoiksi?

Rotkojen maa - Suomi

"Työsi voi tuottaa sinulle tyydytystä, mutta samalla voit olla nöyrä siksi, että sinä tiedät voivasi auttaa toisia valitsemasi työn avulla!"

 

Kaamoksen sininen hämärä alkaa laskeutua Suomen rotkojen päälle, ensivuonna salaisuuksien esirippu vedetään sivuun.

 

Uskomatonta miten hieno vuosi voikaan olla takana, tai eihän se vuosi takana ole vaikka hieman siltä tuntuu. Viime viikonloppuna päätin "virallisesti" aineistonkeruumatkojen täyteiden kesän Suomen rotkojen parissa; olipa upeita paikkoja. Lähes 150 rotkoa myöhemmin olo on autuas - kyllähän välillä alkoi tulla jo rotkoähky, mutta ei näihin kyllästy. Ensi vuonna esittelen ne teille - joku kysyi pitääkö Luolamiestä alkaa kutsua Rotkomieheksi? Ihan sama, sanokaa vaikka Hämähäkkimies tai Lepakkomies tai vaikka ihan vain Teräsmies - kun kuulette nimen niin tiedätte kyllä kenestä on kyse. Sulanmaan ajan viimeisen rotkoretken kuvituksen saattelemana - Oikein hyvää alkavaa talvea kaikille!

 

toivottaa,

Tuomo Kesäläinen 

 

Kauhee rotko - syvä ja pitkä railo. HUHhuh - kyllä kelpaa katsella

 

Tällaista repeämää tarjoili Suomen lokakuinen luonto!

Luolamies törmäsi hämähäkkiin? Olenkohan aamulla Spiderman?

 



Vesivoimaa

Vesivoimaa!

"Vesivoima on veden liikkeen muuntamista johonkin ihmiselle hyödyllisempään muotoon."  Sen pidemmälle miettimättä voidaan Jussi Laineen Suomenvesiputoukset.fi sivustoa pitää vesivoiman hyödyntäjänä. Kuvitellaan, että metsässä kohisee kaunis vesiputous - siellä yksin pauhaten ikihonkien juurella ja lauluaan laulellen. Mitä hyötyä on tästä vaahtoavasta pauhusta jos sitä ei kukaan näe? Tai filosofisemmin, onko putousta edes olemassa jos siitä ei kukaan tiedä?

Tästä on siis kyse, veden liikkeen muuntamisesta ihmiselle hyödylliseen muotoon; tässä tapauksessa se muoto on nautiskelua inspiroivien kuvien äärellä tai parhaimmillaan onnistunut ja ikimuistoinen luontoretki - kyse on luonnosta pulppuavasta voimasta, joka hoivaa ja parantaa. Nyt on mahdollisuus auttaa ja motivoida sivuston luojaa äänestämällä sivusto tämän vuoden parhaaksi kotimaiseksi mobiilisivustoksi The Best Mobile Service in Finland 2013 -kisassa.

Jos sivusto on vielä vieras, kannattaa siihen tutustua osoitteessa:
http://www.suomenvesiputoukset.fi/

Itse pidän sivustoa helppokäyttöisenä ja selkeänä. Vesiputoukset on listattua hyvin ja niiden tutkiminen on helppoa, faktat on runsaat ja tekstit on hiottu loppuun asti. Ainoa miinus omissa silmissäni on taiteellisuuden puuttuminen, vesiputoukset ovat hyvin kuvauksellisia kohteita ja virtaava vesi tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia luovalle valokuvaajalle - mutta asiansa Jussin kuvat kertovat oikein hyvin ja faktapohjainen tämä sivusto nimenomaan onkin!

Jos sivusto miellyttää myös sinua tee palvelus sivuston kehittäjälle sekä koko Suomalaiselle luontomatkailulle ja anna äänesi putoussivustolle! http://www.bestmobileservice.fi/nominees/534

 

Suomalainen pilariluola - Luonnon ihme!

Komea pilari seisoo luolan suulla kuin vartija - yksi Suomen luonnon hämmentivimmistä ihmeistä! 

 Usein sitä kuvittelee jo kaiken nähneensä. Lähes kuusi vuotta Suomen luolia puoli ammattimaisesti kiertäneenä en aina lähde maastoon kovinkaan toiveikkaana. Tuntuu välillä tosiaan siltä, etteivät luolat enää osaa yllättää – silti ne vain yllättää, kerta toisensa jälkeen. Jopa tutut, niin sanotut kotiluolat kätkevät pimeisiin sopukoihinsa aina vain uusia yllätyksiä. Kun lähtee vinkin perässä metsään, ei koskaan tiedä mitä vastassa on. Tässä jälleen yksi positiivinen, enemmän kuin positiivinen yllätys, paikka oli mykistä – odotukset ylittävä ja yllättävä – luonnon ihme.

Yhtä kiveä - katosta lattiaan. Miten tämä epätodellinen paasi on voinut selvitä jäiden liikkeistä ja meren myrskyistä?

Meressä on voimaa, sen tietää kaikki. Suuressa maailmassa on suuria luolia, joita meren rantakallioihin iskemät aallot laajentavat ja kuluttavat. Olisiko näitä Suomessa? Onhan useita kotimaisia luolia rantavoimat aikanaan laajentanut, mutta täällä se vasta konkretisoitui – syksyisen itämeren heittäessä tyrskyjään luolan suuaukosta sisään ja laineiden pulputtaessa ja poristessa kallioiden pienissä kaikukammioissa. Tämä näky säväytti.

Pilarin takana odottava luola ei ole järin suuri mutta sitäkin erikoisempi. Geologia on uskomaton ja eläinmaailma monipuolinen. Etanoita, kotiloita ja simpukoita - luolahämähäkkejä ja sieniä.

Miten niin voimakas elementti kuin meri on ollut samalla niin hellä, että jokavuotiset myrskyt ja jäiden liikkeet ovat onnistuneet säästämään luolan suuaukolle kauniin mutta niin ohuen ja hauraan oloisen kivisen paaden? Siinä se kuitenkin seisoo, kaikki luonnonvoimia ja fysiikanlakeja uhmaten koristamassa Suomalaista saaristomaisemaa. Uskomatonta! En uskonut tällaista Suomessa näkeväni mutta siinä se seisoi silmien edessä, joten pakko se on uskoa – kotimainen pilariluola, yksi Suomen luolien ja Suomen luonnon hämmentävimmistä ihmeistä. Antaa kuvien kertoa loput, itse olen sanaton.

"Maanselkä, sininen, jylhä - Sinun mahtias ylistän!"

 

Uusi kalliomaalaus löytynyt Lapista?

Punaistaväriä riittää - muinainen maalausjälki vai luonnonoikku?

Tämän kesän aikana on tullut nähtyä yhtä sun toista kiehtovaa ympäri Suomea kiertäessä. Yksi kiehtova yksityiskohta oli eräässä Saamelaisten muinaisessa palvospaikassa vastaantullut, punaistaväriä loistava suuri kallionjyrkänne. Siinä on punaistaväri vaikka kuinka - ikävä kyllä mitään selkeää kuviota ei hyvällä mielikuvituksellakaan paikasta hahmota.

Jos siinä olisi vaikka hirvi tai tikku-ukko olisi työ helpompaa - vaan kun ei ole. Mikä siis on tuomio?

Sijainti on upea ja potentiaalinen. Jyrkänne on aivan vanhan uhripaikan vieressä, läheisyydessä on merkkejä paikalla aikanaan seisseestä suuresta seidasta. Vaan mistä on kyse - onko punainenväri kalliosta tihkunutta "ruostetta", jäkälää, Trentepohlia iolithus-nimistä levää; vai olisko täällä pohjoisen perukoilla luonnonhegille uhreja jättäneet asukkaat ja seidan palvoja jättäneet omat punaiset kädenjälkensä näihin ikiaikaisiin jyrkänteisiin? Kuka tietää?

--------------------------------------------------------

Trentepohlia iolithus on levä, joka värjää kallioita punaiseksi ympäri Suomea ja on yksi (omasta mielestäni) eniteen sekaannuksia aiheuttava elämänmuoto kun kalliomaalauksi metsistä etsitään. Tämä levä on niin mikroskooppista ja luonnottoman punaista, että kasvualustaksi valikoitunut kallio näyttää saaneen niskaansa ämpärillisen punaista talomaalia. Toki muitakin punertavia leviä ja jäkäliä Suomalaisia kalliomaisemia värittää.

Talvea kohti



Se on pelottavan lähellä, kaunista mutta hyytävää oli viimevuonna 26.10. Naantalissa

Talvi tekee vahvasti tuloaan. Etelässä saamme vielä nauttia kauniista ruskasta, toki pohjoisempanakin mutta tosiasia on se, että esimerkiksi Kilpisjärven tuntureilla lepää jo paksu valkoinen huntu. Valkoinen rintama etenee hiljalleen kohti etelää ja ennen kuin huomammekaan on maisema peittynyt paksun lumimassan alle.

Itse toivon, että tänä vuonna lokakuu ei ole ihan näin kylmä.

Kun kevät aurinko ensi vuonna paljastaa maiseman lumen ja jään alta sulattaa se myös kirjapainojen koneet ja sieltä alkaa putkahdella markkinoille lämpimiä ja uunituoreita rotkokirjoja. Tässä makupaloina pieniä maistiaisia siitä millaisissa maisemissa ensivuonna seikkaillaan:

Suomen rotkot - teos Suomen komeimmista rotkoista ilmetyy kesäksi 2014

Tiesitko, että Suomessa on näin komeita rotkoja? Ei hätää, ensivuonna ne on helppo löytää!

Uskomattomia maisemia, aivan uskomattomia.

Voihan näissä vierailla talvellakin, mutta rotkojen geologiset erityispiirteet hautautuvat pian paksun lumipeitteen alle.

Mielyttääkö silmää? vuosi 2014 tulee olemaan rotkojen vuosi koko Suomessa!