Suomen 2. suurin tafoni - Pirunpesäkivi, Nokia

SUOMEN LUOLAT

 

Aimo Kejonen ja Nokian Pirunpesäkivi

Sain aikanani tilaisuuden vierailla Nokian Pirunpesäkiven tafonilla erittäin arvovaltaisessa seurassa. Olimme hyvän ystäväni, geologi Aimo Kejosen, kanssa Satakunnassa tarkistamassa muutamia Kejosen listoista puuttuvia tarinakiviä, luolia ja muita luontokohteita.

Legendaarinen Pirunpesäkivi ei ollut tarkistettavien kohteiden joukossa, mestari halusi vain esitellä kohteen sen erikoisuuden vuoksi ja sen vuoksi kuinka suuren vaikutuksen se oli aikanaan häneen tehnyt, ensi kertaa paikalla käydessä. Eikä kehut voi olla liioiteltuja kun puhutaan tästä kohteesta, se on Suomen luonnon ehdottomasti erikoisimpia muodostumia.

”Tafoni on kiviaineksessa sisään ja ylöspäin etenevä ilmiö joka saa alkunsa, kun kiven kylkeen muodostuu rapautumisonkalo. Se on aluksi kuin tikankolo mutta voi kasvaa jopa pienen huoneen kokoiseksi.”

Nokian Pirunpesäkivi on iso suonigneissilohkare, kooltaan noin 5 m x 3 m x 5 m. Kiven sisään on muodostunut Suomen toiseksi suurin tafoni, Kivi on lähes kokonaan ontto. Kaksi kerroksisen onkalon läpi mahtuu hoikka aikuinen ryömimään läpi, se on määritelty luolaksi. Luolan kattoa peittää tafoneille tyypillinen erittäin kaunis ja kummallinen hunajakennomaiset rapautumisonkalot.

Hunajakennomaiset onkalot kirjovat tafonin kattoa.

 

Rapautuminen on järsinyt kiveä kuin hammaspeikko mätää hammasta.

Komealla paikalla aivan Kuloveden rannalla sijaitseva kivi on kiinnittänyt huomiota pitkään, kivi on jo muinaisina aikoina toiminut uhrikivenä, eräänlaisena Seitana. Luolassa on asunut myös laiska Piru, tarinoiden mukaan luolassa on useita suuaukkoja juuri siksi, että Piru tarvitsi useita pakoreittejä kun tietäjät, papit ja toisinaan itse Jumalakin sitä hätyyttivät tekemään työnsä.

 

Kivessä on useita aukkoja.

”Suomesta on löydetty noin 300 tafonia 50 paikasta eri puolilta maata. Suurin on Inarin Karhunpesäkivessä, ja sen läpimitta on reilut pari metriä. Eniten tafoneita on Länsi-Lapissa sekä Salpausselän ja linjan Pori–Nurmes välisellä alueella. Tampereen lähettyvillä ja keskisessä Savossa on oikeat tafonirykelmät.”

KARTTA KOHTEELLE

lähteet: Aimo Kejonen – Suomen 100 geologiset kohteet s. 51 ja http://vanha.suomenluonto.fi/artikkeli-72.html

 

Suurteos Suomen luolat ilmestyy kesällä 2015, sitä odotellessa suosittelen tutustumaan kesäkuussa 2014 ilmestyneeseen kirjaan Suomen rotkot

Karhunpesäkivi, Inari

Karhunpesäkivi Inarissa, aivan Nelostien varressa on varmasti Suomen tunnetuin turistiluola. Suurenmaailman malliin Karhunpesäkiven turistirysästä löytyy Lapin halvinta poronkäristystä, puukkoja, porontaljaa ja sarvenpätkiä. Löytyy Aslakin veistämää pahkakuksaa ja Kiinassa sorvattua puukuppia, jokaiselle jotakin. Ympäri Aasia tuotettua rihkamaa killuu seinät vääränään, koko komeuden kruunaa äärimmäisen ruma laulava ”karhupatsas”



Sijainti on väkisinkin hyvä, koska pohjoisen suuntaa ei juuri muita teitä pääse. Menestys on siis varma. Mutta Karhunpesäkiveen. Keskuksesta muutaman sadan metrin päässä vaaran laella odottaa paikan todellinen nähtävyys ja pysähtymisen syy, valtava ontoksi kovertunut siirtolohkare. Luolasta kerrotaan ainakin komea eri tarinaa, tunnetuimmassa tarinassa Lumimyrskyssä eksynyt Lappalainen ryömi luolaan myräkkää pakoon. Herättyään hän huomasi olevansa samassa onkalossa talviunta nukkuvan karhun kanssa, myrskyn laannuttua ja hyvin levänneenä mies poistui paikalta ja karhu jäi nukkumaan talviuntaan. Muita tarinoita voi lukea Aimo Kejosen kirjasta: Suomen 100 Kansantarinat (Karttakeskus)



Ulkoisesti Pesäkiven lohkare näyttää aivan tavalliselta siirtolohkareelta. Kiven alareunasta johtaa ahdas aukko kiven sisään. Järkäleen ulkomuoto ja suuaukon pienuus herättävät kysymyksen: kuinka monta vastaava muodostelmaa odottaa vielä metsissä löytymistään? Sisällä tila laajenee luolaksi johon mahtuu kerralla useita henkilöitä. Luolan kattoa ja seinä koristaa sangen erikoiset kennomuodostelmat. Jossain yhteyksissä Karhunpesäkivestä on puhuttu väärinpäin olevana hiidenkirnuna, mutta hiidenkirnujen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Kyseessä on Suomen suurin tafoni. Suomessa tunnetaan tafoneja noin 70 eri paikassa, yksi Etelä-suomen tunnetuista vastaavista muodostelmista on Nokian Pirunpesä.